Saavutettavuus korkeakoulujen ohjelmistohankinnoissa: saavutettavuusdirektiivi, esteettömyysdirektiivi ja EN 301 549

Korkeakoulut hankkivat suurimman osan digitaalisista palveluista, joita opiskelijoiden ja henkilöstön on käytettävä: oppimisympäristön, tenttijärjestelmän, videopalvelut, kirjaston tietokannat ja e-kirjat. Kun nämä palvelut eivät ole saavutettavia, oikeudellinen velvollisuus on yleensä korkeakoululla ja este opiskelijalla. Tämä opas kertoo, mitä EU-sääntöjä sovelletaan, mihin standardiin viitata, miten toimittajan saavutettavuuden vaatimustenmukaisuusraporttia luetaan kriittisesti ja mitä tarjouspyyntöön ja sopimukseen kannattaa kirjoittaa.

Julkaistu 9. lokakuuta 2026 · Lähteet tarkistettu 9. lokakuuta 2026

Saatavilla myös kielillä: English · Svenska · Nederlands · Norsk · Dansk · Français · Español · Português

1. Miksi saavutettavuus kuuluu hankintoihin

Korkeakoulut rakentavat itse vain harvoja niistä digitaalisista palveluista, joiden varassa opiskelijat ja henkilöstö toimivat. Oppimisympäristöt, tenttijärjestelmät, luentotallenteet, kirjaston tietokannat ja e-kirja-alustat ostetaan tai lisensoidaan. Jos jotakin niistä ei voi käyttää ruudunlukijalla, näppäimistöllä tai suurennuksella, opiskelijat jäävät opetuksen, arvioinnin tai tutkimuksen ulkopuolelle.

Oikeudellinen vastuu jää yleensä korkeakoululle. Saavutettavuusdirektiivi rajaa soveltamisalansa ulkopuolelle vain kolmannen osapuolen sisällön, ”jota asianomainen julkisen sektorin elin ei rahoita eikä kehitä ja joka ei ole sen valvonnassa” (1 artiklan 4 kohdan e alakohta). Jiscin ohjeessa Iso-Britannian korkeakouluille kerrotaan, että Iso-Britannian hallinnon Central Digital and Data Office ”has said that buying or licensing a third-party product could be considered to be funding the product” (on todennut, että kolmannen osapuolen tuotteen ostamista tai lisensoimista voidaan pitää tuotteen rahoittamisena), ja tämä koskee aineistoja ”from e-books and e-journals to HR systems” (e-kirjoista ja e-lehdistä henkilöstöhallinnon järjestelmiin). Iso-Britannia ei ole enää EU:n jäsen, mutta sen säädöksillä pantiin täytäntöön sama direktiivi, joten päättely on hyödyllinen ohje myös EU-maiden korkeakouluille.

Validemicin analyysi Hankinta on hetki, jolloin vaikutusvaltaa on eniten. Ennen allekirjoitusta toimittaja kilpailee sopimuksesta ja on valmis dokumentoimaan, testaamaan ja sitoutumaan. Allekirjoituksen jälkeen korkeakoulu voi pyytää korjauksia, mutta keinoja on jäljellä vähän. Siksi saavutettavuus kuuluu samaan toimittaja-arviointiin kuin tietosuoja ja tietoturva, kuten korkeakoulujen toimittaja-arvioinnin oppaassamme kuvataan.

2. Mikä on saavutettavuusdirektiivi?

Direktiivi (EU) 2016/2102 velvoittaa jäsenvaltiot varmistamaan, että julkisen sektorin elinten verkkosivustot ja mobiilisovellukset ovat saavutettavia eli ”havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja” (4 artikla). Se kattaa verkkosivustot niiden käyttöön tarkoitetusta laitteesta riippumatta sekä mobiilisovellukset. Julkiset korkeakoulut kuuluvat yleensä soveltamisalaan julkisoikeudellisina laitoksina, ja velvoitteet koskevat järjestelmiä, joita ne tarjoavat opiskelijoille, henkilöstölle ja yleisölle.

Mikä on julkisen sektorin elin?

Direktiivin 3 artiklan 1 alakohdassa julkisen sektorin elin määritellään viittaamalla julkisia hankintoja koskevaan direktiiviin. Direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos on perustettu vastaamaan yleisen edun mukaisiin tarpeisiin, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta, se on oikeushenkilö, ja joko valtio rahoittaa sitä pääosin, se on julkisen vallan johdon valvonnassa tai sen hallintoelimen jäsenistä yli puolet on viranomaisten nimeämiä. Useimmat julkiset korkeakoulut täyttävät nämä edellytykset. Jisc lainaa Iso-Britannian hallinnon ohjetta, jonka mukaan ”most higher and further education providers are considered to be in scope” (useimpien korkea-asteen ja jatko-opetuksen oppilaitosten katsotaan kuuluvan soveltamisalaan). Yksityisten korkeakoulujen on tarkistettava oma asemansa kansallisen lainsäädännön mukaan.

Direktiivi sallii jäsenvaltioiden rajata soveltamisalan ulkopuolelle koulut, lastentarhat ja päiväkodit (1 artiklan 5 kohta). Vastaavaa poikkeusta korkeakouluille siinä ei ole.

Ajankohdat ja soveltamisala

Sääntöjä alettiin soveltaa uusiin verkkosivustoihin 23.9.2019, kaikkiin muihin verkkosivustoihin 23.9.2020 ja mobiilisovelluksiin 23.6.2021 (12 artiklan 3 kohta). Ennen 23.9.2019 julkaistut intranetit ja ekstranetit on rajattu ulkopuolelle, ”kunnes nämä sivustot uudistetaan perinpohjaisesti” (1 artiklan 4 kohdan g alakohta). Johdanto-osan 34 perustelukappaleen mukaan jäsenvaltiot voivat mennä pidemmälle, esimerkiksi intranetien osalta, jotka ”on suunniteltu rajalliselle määrälle henkilöitä työpaikalla tai oppilaitoksissa”. Useat maat tekivät niin, joten kirjautumisen takana oleva oppimisympäristö kuuluu usein soveltamisalaan. Jiscin oppaan mukaan Iso-Britanniassa verkko-oppimisympäristöt ja sisäiset sovellukset, kuten henkilöstö- tai taloushallinnon järjestelmät, ”all fall within scope” (kuuluvat kaikki soveltamisalaan).

Mitä on rajattu ulkopuolelle

Kohtuuton rasite

Julkisen sektorin elin voi soveltaa vaatimuksia vain ”siinä määrin, että kyseiset vaatimukset eivät aiheuta kohtuutonta rasitetta” (5 artiklan 1 kohta). Sen on arvioitava elimen koko, resurssit ja luonne sekä arvioidut kustannukset suhteessa vammaisille henkilöille koituvaan hyötyyn ja selitettävä saavutettavuusselosteessaan, mitä osia se ei pystynyt täyttämään, sekä tarvittaessa tarjottava saavutettavia vaihtoehtoja (5 artiklan 2 ja 4 kohta). Jisc lisää, että ”lack of time or knowledge, or not giving accessibility priority, should not be considerations in the assessment” (ajan tai osaamisen puute tai se, ettei saavutettavuutta ole priorisoitu, eivät saa olla arvioinnin perusteita).

Saavutettavuusseloste, palaute ja täytäntöönpano

Direktiivin 7 artiklan 1 kohta edellyttää jokaisesta verkkosivustosta ja sovelluksesta ”yksityiskohtaisen, ymmärrettävän ja selkeän saavutettavuusselosteen” komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2018/1523 vahvistetun mallin mukaisesti. Selosteessa on kuvattava sisältö, joka ei ole saavutettavaa, ja syyt siihen, tarjottava palautemekanismi ja linkki täytäntöönpanomenettelyyn. Malliselosteessa on kolme vaatimustenmukaisuuden tasoa: täysin, osittain tai ei lainkaan vaatimusten mukainen.

Kun korkeakoulu ottaa käyttöön toimittajan järjestelmän, korkeakoulu julkaisee siitä selosteen. Sen laatimiseen se tarvitsee tietoja toimittajalta ja käyttäjien ilmoittamien puutteiden korjaamiseen toimittajan apua.

Valvonta

Jäsenvaltiot valvovat vaatimusten noudattamista säännöllisesti täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1524 menetelmällä, jossa käytetään ”kattavan valvonnan menetelmää vaatimusten mukaisuuden todentamiseksi” ja ”yksinkertaistetun valvonnan menetelmää vaatimusten vastaisuuden havaitsemiseksi” (5 artikla). Ne raportoivat komissiolle kolmen vuoden välein. Komission direktiiviä käsittelevällä sivulla todetaan, että päälle asennettavat lisäkerrokset (overlay-ratkaisut), jotka eivät saa sivustoa täyttämään standardia, eivät ole asianmukainen ratkaisu. Säädöstekstin selkokielisen läpikäynnin löydät saavutettavuusdirektiiviä käsittelevältä sivultamme.

3. Koskeeko esteettömyysdirektiivi korkeakouluja?

Esteettömyysdirektiivi (EU) 2019/882 asettaa velvoitteita talouden toimijoille: valmistajille, maahantuojille, jakelijoille ja palveluntarjoajille. Jäsenvaltiot ovat soveltaneet sitä 28.6.2025 alkaen (31 artiklan 2 kohta). Se ei sääntele korkeakoulun omaa verkkosivustoa, joka kuuluu edelleen saavutettavuusdirektiivin piiriin. Korkeakouluille se on merkityksellinen, koska monet niiden toimittajista ovat nyt suoraan sääntelyn kohteena ja koska se vaikuttaa julkisiin hankintoihin 24 artiklan kautta.

Mitä se kattaa

Direktiivin 2 artiklassa luetellaan soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ja palvelut. Korkeakoulujen kannalta tärkeimmät ovat:

• 28.6.2025 jälkeen markkinoille saatetut tuotteet: kuluttajille tarkoitetut yleiskäyttöiset tietokonelaitteistot ja niiden käyttöjärjestelmät, itsepalvelupäätteet, kuten maksu- ja lippuautomaatit, kuluttajille tarkoitetut sähköisen viestinnän ja audiovisuaalisten mediapalvelujen päätelaitteet sekä sähköiset lukulaitteet.
• Kuluttajille 28.6.2025 jälkeen tarjottavat palvelut: sähköinen viestintä, pääsy audiovisuaalisiin mediapalveluihin, henkilöliikennepalvelujen osat, kuluttajille tarkoitetut pankkipalvelut, ”sähkökirjat ja niiden lukemiseen tarkoitetut ohjelmistot” sekä ”verkkokaupan palvelut”.

Sähkökirjojen ja niiden lukemiseen tarkoitettujen ohjelmistojen määritelmä kattaa digitaaliset tiedostot sekä ohjelmistot, myös sovellukset, joilla niitä käytetään, selataan ja luetaan (3 artiklan 41 alakohta). Johdanto-osan 41 perustelukappaleessa todetaan, että ”sähkökirjojen yhteydessä palveluntarjoajan käsitteeseen voisivat sisältyä kustantajat ja muut kirjojen jakeluun osallistuvat talouden toimijat”.

Mitä se tarkoittaa korkeakouluille myyville kustantajille ja toimittajille

• Kuluttajia palvelevien kustantajien ja e-kirja-alustojen on täytettävä liitteen I IV jakson vaatimukset. Sähkökirjojen osalta niihin kuuluvat esteettömyyttä kuvaava metadata, yhteensopivuus avustavien teknologioiden kanssa ja se, että ”varmistetaan, että digitaalisten oikeuksien hallintamenetelmät eivät estä esteettömyysominaisuuksien toimintaa”.
• Palveluja tarjoavat mikroyritykset (alle 10 työntekijää ja liikevaihto tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa) on vapautettu palveluja koskevista vaatimuksista (4 artiklan 5 kohta ja 3 artiklan 23 alakohta).
• Toimija voi vedota perusteelliseen muutokseen tai kohtuuttomaan rasitteeseen (14 artikla) vain dokumentoidun arvioinnin perusteella, joka palvelujen osalta on uusittava vähintään viiden vuoden välein, eikä lainkaan, jos se on saanut rahoitusta esteettömyyden parantamiseen.
• Ennen 28.6.2025 sovittuja palvelusopimuksia voidaan jatkaa entisellään niiden voimassaolon päättymiseen asti, mutta enintään viisi vuotta kyseisestä päivästä (32 artiklan 1 kohta).

Validemicin analyysi Esteettömyysdirektiivi on rakennettu kuluttajien varaan, ja kuluttajalla tarkoitetaan henkilöä, joka toimii tarkoituksessa, ”joka ei kuulu hänen elinkeino-, liike-, käsiteollisuus- tai ammattitoimintaansa” (3 artiklan 22 alakohta). Kirjaston organisaatiolisenssi on yritysten välinen sopimus, ja henkilöstö käyttää oppimisympäristöä osana työtään. Siksi voi olla epäselvää, kuuluuko tietty korkeakoulun palvelu soveltamisalaan. Käytännössä esteettömyysdirektiivi nostaa perustasoa: kustantaja, joka on saattanut kuluttajille tarkoitetun e-kirja-alustansa vaatimusten mukaiseksi, pystyy hyvin sitoutumaan samaan organisaatiolisenssissä. Älkää nojatko esteettömyysdirektiiviin lisenssin osalta, vaan kirjatkaa vaatimus lisenssiin.

24 artikla: yhteys hankintoihin

Esteettömyysdirektiivin 24 artiklan 1 kohdan mukaan liitteen I vaatimusten on 2 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden ja palvelujen osalta sisällettävä direktiivin 2014/24/EU 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ”pakolliset esteettömyysvaatimukset”. Kun korkeakoulu kilpailuttaa esimerkiksi kuluttajatyyppisiä kannettavia tietokoneita ja käyttöjärjestelmiä, sen teknisissä eritelmissä pitäisi viitata näihin vaatimuksiin. Jos hankinta ei kuulu 2 artiklan piiriin, 42 artiklaa sovelletaan silti sellaisenaan, kuten seuraavassa osiossa selitetään.

4. Mitä julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö edellyttää?

Direktiivin 2014/24/EU 42 artiklan 1 kohdan mukaan kaikissa hankinnoissa, jotka on tarkoitettu luonnollisten henkilöiden käyttöön, ”olipa kyse kansalaisista tai hankintaviranomaisen henkilöstöstä”, tekniset eritelmät on laadittava siten, ”että voidaan ottaa huomioon esteettömyys vammaisille henkilöille tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu”. Poikkeuksen muodostavat vain tilanteet, jotka kuuluvat varaukseen ”asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta”. Jos unionin säädöksellä vahvistetaan pakolliset esteettömyysvaatimukset, teknisissä eritelmissä on viitattava niihin.

Käytännössä hyödyllisiä hankintasääntöjä on kolme lisää:

• Standardit ja ”tai vastaava”. Direktiivin 42 artiklan 3 kohdan b alakohta sallii eritelmien laatimisen viittaamalla eurooppalaisiin standardeihin, ja jokaiseen viittaukseen on liitettävä ilmaus ”tai vastaava”. Viittaus standardiin EN 301 549 on luonteva tapa.
• Testausraportit ja sertifikaatit. Direktiivin 44 artiklan 1 kohdan nojalla hankintaviranomainen voi vaatia vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen testausraportin tai sertifikaatin todisteeksi vaatimustenmukaisuudesta, mutta sen on hyväksyttävä myös vastaavien laitosten todistukset.
• Vertailuperusteet ja sopimusehdot. Saavutettavuus voi olla vähimmäisvaatimus, painotettu vertailuperuste ja sopimuksen toteuttamista koskeva ehto. Useimmat korkeakoulut tarvitsevat kaikkia kolmea.

Saavutettavuusdirektiivin johdanto-osan 21 perustelukappaleen mukaan direktiivi ”ei vaikuta” 42 artiklan soveltamiseen. Artikla 42 tekee saavutettavuudesta osan hankintaa; direktiivi tekee korkeakoulusta vastuullisen lopputuloksesta.

5. EN 301 549 ja WCAG: mitä versiota sovelletaan?

EN 301 549 on eurooppalainen standardi ”Accessibility requirements for ICT products and services” (tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palvelujen saavutettavuusvaatimukset). Sen verkkosisältöä, asiakirjoja ja ohjelmistoja koskevat luvut (kohdat 9, 10 ja 11) perustuvat WCAG-ohjeisiin. Saavutettavuusdirektiivin osalta viitetiedot oli 9.10.2026 julkaistu standardin EN 301 549 versiosta V3.2.1 täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2021/1339. V3.2.1 vastaa WCAG 2.1:n AA-tasoa.

Syyskuun 2026 päivitys

ETSI on julkaissut standardin EN 301 549 V4.1.1 (2026-09), joka on merkitty yhdenmukaistetuksi eurooppalaiseksi standardiksi. Sen esipuheen mukaan kohtien 9, 10 ja 11 vaatimukset ”have all been updated to align with the WCAG 2.2 recommendation” (on kaikki päivitetty vastaamaan WCAG 2.2 -suositusta), uusi liite ZA kytkee standardin saavutettavuusdirektiiviin ja uusi liite ZB esteettömyysdirektiiviin. Se on laadittu standardointipyynnön M/587 perusteella. Asiakirjan mukaan sen hyväksymispäivä on 24.8.2026, ja ristiriitaiset kansalliset standardit on kumottava viimeistään 31.5.2028.

Vireillä: ETSIn työohjelmassa tila oli 9.10.2026 ”Delivery to the EC” (toimitettu komissiolle), ja komission verkkosaavutettavuutta käsittelevällä sivulla mainittiin yhä V3.2.1. Direktiivin 6 artiklan mukainen vaatimustenmukaisuusolettama edellyttää viitetietojen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Alankomaiden hallinnon saavutettavuuspalvelu DigiToegankelijk kertoi 8.9.2026, ettei komission suorittaman yhdenmukaistamisen aikataulu ollut vielä tiedossa (”niet bekend”, ei tiedossa). Tarkistakaa tilanne ennen kuin nojaatte versioon V4.1.1 oikeudellisena vertailukohtana.

WCAG 2.1 ja WCAG 2.2

WCAG 2.2 on W3C:n suositus (nykyinen versio päivätty 12.12.2024). Se lisää WCAG 2.1:een yhdeksän onnistumiskriteeriä, joista kuusi on A- ja AA-tasolla. Ne koskevat kohdistuksen näkyvyyttä, vetoliikkeitä, kohteen kokoa, johdonmukaista ohjeistusta, tietojen toistuvaa syöttämistä ja saavutettavaa tunnistautumista. Siitä on myös poistettu yksi kriteeri: ”WCAG 2.2 has removed one success criterion, 4.1.1 Parsing.” (WCAG 2.2:sta on poistettu yksi onnistumiskriteeri, 4.1.1 Jäsentäminen.) Sisältö, joka täyttää WCAG 2.2:n AA-tason, täyttää käytännössä myös WCAG 2.1:n AA-tason.

Useat korkeakoulut tähtäävät jo lakisääteistä vähimmäistasoa korkeammalle. Cambridgen yliopisto ohjeistaa henkilöstöään: ”Where possible, you should aim to comply with WCAG 2.2 AA.” (Pyri mahdollisuuksien mukaan täyttämään WCAG 2.2:n AA-taso.) Amsterdamin Vrije Universiteit kertoo noudattavansa verkkosivustollaan WCAG 2.2:n AA-tasoa.

6. Kansalliset valvontaviranomaiset

Kukin jäsenvaltio nimeää elimet, jotka valvovat saavutettavuusdirektiivin noudattamista, raportoivat siitä ja panevat sen täytäntöön, ja komissio ylläpitää niistä luetteloa. Esteettömyysdirektiivin valvonta on usein eri viranomaisilla, joten korkeakoulun toimittajat voivat olla toisen viranomaisen valvonnassa. Taulukko kuvaa sitä, mitä luimme 9.10.2026.

Emme pystyneet ensisijaisesta lähteestä varmistamaan, oliko Ranskan Arcomilla tarkistuspäivänämme direktiivin mukainen valvontatehtävä, joten sitä ei ole mainittu. Tarkistakaa kansallisen viranomaisenne omat sivut ennen kuin nojaatte tähän taulukkoon.

7. Miten VPAT- tai ACR-raporttia luetaan kriittisesti

Voluntary Product Accessibility Template (VPAT) on Information Technology Industry Councilin (ITI) maksutta julkaisema pohja. ITI selittää, että ”a version of the VPAT which has been completed for a specific product is an ACR” (tietylle tuotteelle täytetty VPAT on ACR), eli Accessibility Conformance Report. Nykyinen pohja on ”VPAT® Version 2.5Rev (April 2025)”, ja siitä on neljä versiota: 508 (Yhdysvaltojen liittovaltion säännöt), EU (perustuu standardiin EN 301 549), WCAG (WCAG 2.2) ja INT (kaikki kolme). ITI toteaa myös: ”No, ITI does not review or approve VPATs.” (ITI ei tarkasta eikä hyväksy VPAT-raportteja.)

ACR on siis toimittajan oma kuvaus: jäsennelty ja vertailukelpoinen, mutta se on luettava huolellisesti. Tarkistakaa nämä kohdat:

1. Versio ja standardi. Eurooppalaisessa kilpailutuksessa pyytäkää EU- tai INT-versiota. Pelkkä 508-raportti viittaa WCAG 2.0:aan eikä kata standardin EN 301 549 lukuja, kuten dokumentaatiota ja tukipalveluja.
2. Tuote ja versio. Raportissa pitäisi nimetä täsmälleen se tuote, versio ja ne moduulit, joita olette hankkimassa. Verkkoasiakasta koskeva raportti ei kerro mitään mobiilisovelluksesta tai sisällöntuotantotyökalusta.
3. Päivämäärä. Yli vuoden tai kahden vuoden ikäinen raportti kuvaa eri tuotetta.
4. Kuka arvioi ja miten. Etsikää arviointimenetelmä, käytetyt avustavat teknologiat ja selaimet sekä tieto siitä, oliko arvioinnissa mukana riippumaton taho.
5. Vaatimustenmukaisuutta kuvaavat termit. Pohjassa käytetään termejä ”supports” (tukee), ”partially supports” (tukee osittain), ”does not support” (ei tue) ja ”not applicable” (ei sovellu). ”Partially supports” ilman selkeää huomautusta ei ole hyödyllinen. Jokaisessa osittain tai kokonaan puutteellisessa rivissä pitäisi kertoa, mikä ei toimi ja missä.
6. Liian usein käytetty ”not applicable”. Esimerkiksi tekstitykset, näppäimistökäyttö tai aikarajat koskevat lähes aina oppimis- tai tenttialustaa.
7. Opiskelijoiden ja henkilöstön tehtäväpolut. Tarkistakaa kriteerit olennaisimpien tehtävien taustalla: kirjautuminen, tehtävän palauttaminen, aikarajoitetun tentin suorittaminen, palautteen lukeminen ja kurssin rakentaminen.
8. Korjaussuunnitelmat. Uskottavassa raportissa puutteelliset kriteerit on kytketty päivättyyn kehityssuunnitelmaan. Pyytäkää sitä, jos se puuttuu.

Validemicin analyysi Suhtautukaa pelkkiä ”supports”-merkintöjä sisältävään raporttiin yhtä varauksellisesti kuin raporttiin, jossa on paljon puutteita. Harva monimutkainen alusta täyttää kaikki vaatimukset. Rehellinen raportti, jossa on selkeät huomautukset ja kehityssuunnitelma, on parempaa näyttöä kuin täydelliset pisteet ilman menetelmää.

Onko toimittaja-arviointi juuri nyt käynnissä? Validemic käy toimittajan asiakirjat läpi tietosuoja-asetuksen ja tekoälysäädöksen valossa ja näyttää jokaisen havainnon lähteen. Kokeile demoympäristöä

8. Testaus ennen hankintaa

Testaamalla väitteet tarkistetaan. Testauksen ei tarvitse olla tyhjentävää. W3C:n arviointimenetelmä WCAG-EM (versio 2 julkaistu 23.7.2026) kuvaa viisi vaihetta: määritellään laajuus, tutustutaan tuotteeseen, valitaan edustava otos, arvioidaan se ja raportoidaan havainnot. Korkeakoulu voi soveltaa samaa logiikkaa jatkoon valittuihin tarjouksiin.

1. Valitkaa kriittiset tehtävät. Valitkaa viidestä kymmeneen tehtävää, jotka opiskelijoiden tai henkilöstön on pystyttävä suorittamaan, esimerkiksi kurssille ilmoittautuminen, tiedoston palauttaminen, eri tenttikysymystyyppeihin vastaaminen tai artikkelin hakeminen ja lataaminen.
2. Ajakaa automaattiset tarkistukset. Ne löytävät nopeasti esimerkiksi puuttuvat nimilaput ja kontrastivirheet, mutta eivät pysty arvioimaan, onko tekstivastine merkityksellinen.
3. Testatkaa käsin avustavilla teknologioilla. Käyttäkää pelkkää näppäimistöä, ruudunlukijaa (esimerkiksi NVDA tai VoiceOver), 200 ja 400 prosentin suurennusta sekä puheohjausta. Edinburghin yliopisto toteaa: ”you must test the website or application manually and not just use automated testing.” (Verkkosivusto tai sovellus on testattava käsin eikä pelkästään automaattisella testauksella.)
4. Ottakaa mukaan vammaisia käyttäjiä. Opiskelijapalvelut ja henkilöstön verkostot voivat auttaa jäsenneltyjen käyttäjätestien järjestämisessä. Niiden havainnot poikkeavat usein asiantuntija-auditoinneista.
5. Kirjatkaa ja vertailkaa. Kirjatkaa jokainen puute standardin EN 301 549 tai WCAG:n kriteeriä vasten, jotta se voidaan viedä saavutettavuusselosteeseen ja korjaussuunnitelmaan.

Riippumattomuudella on merkitystä. Edinburghin yliopiston digitaalisen saavutettavuuden politiikassa todetaan: ”Testing must be undertaken by independent body for externally developed systems and not the supplier or manufacturer.” (Ulkopuolisten kehittämien järjestelmien testauksen on tehtävä riippumaton taho eikä toimittaja tai valmistaja.) Rotterdamin Erasmus-yliopisto kertoo, että ulkopuolinen taho tekee manuaalisen tarkastuksen kahden vuoden välein (”elke 2 jaar wordt er een handmatig onderzoek uitgevoerd door een externe partij”), ja Lundin yliopisto kertoo antavansa ”oberoende experter” (riippumattomien asiantuntijoiden) arvioida verkkosivustoaan jatkuvasti.

Tentti- ja valvontajärjestelmien saavutettavuustestaus kannattaa tehdä samanaikaisesti tietosuoja-arvioinnin kanssa; katso opas sähköisistä tenteistä ja etävalvonnasta tietosuoja-asetuksen kannalta sekä tietosivut Insperasta ja WISEflow'sta.

9. Sopimusehdot ja mallisanamuodot

Tarjouspyyntö asettaa vähimmäistason; sopimus pitää sen voimassa vuosien ohjelmistojulkaisujen ajan. Sovittakaa alla olevat ehdot kansalliseen hankintalainsäädäntöönne ja sopimuspohjiinne.

Mallisanamuodot vaatimuksille

Seuraavat sanamuodot ovat lähtökohta, eivät jokaiseen oikeusjärjestykseen sopivaa sopimustekstiä.

Nämä vaatimukset sopivat luontevasti toimittajakyselyyn. Toimittajakyselyn laatijassamme on saavutettavuusosio, ja HECVAT-oppaamme eurooppalaisille korkeakouluille kertoo, miten kyselyt yhdistetään asiakirjanäyttöön.

10. E-aineistot ja kustantajien alustat

Kirjastoilla on sama ongelma eri markkinoilla. Korkeakoulu lisensoi tietokantoja, e-lehtialustoja ja e-kirjakokoelmia monilta kustantajilta ja välittäjiltä, usein konsortioiden kautta. Tarkistettavia kerroksia on kaksi: alusta (haku, lukuohjelma, lataus) ja sisältö (EPUB- tai PDF-tiedosto).

EPUB Accessibility ja metadata

EPUB Accessibility 1.1 on W3C:n suositus. Se edellyttää, että jokaisen EPUB-julkaisun pakettiasiakirjassa on schema.org-sanaston mukainen saavutettavuusmetadata, vaatimustenmukaisuusilmoitus, kuten ”EPUB Accessibility 1.1 - WCAG 2.2 Level AA”, kun julkaisu täyttää vaatimukset, sekä arvioinnin tehneen tahon nimi. Esteettömyysdirektiivi osoittaa samaan suuntaan: sähkökirjojen osalta vaatimuksena on, että ”tehdään sähkökirjat helpommin löydettäviksi välittämällä metadatan avulla tietoa niiden esteettömyysominaisuuksista”.

DAISY Consortiumin maksuton avoimen lähdekoodin työkalu Ace by DAISY tarkistaa EPUB-tiedostot määrittelyä vasten. DAISY huomauttaa, että sillä voi testata EPUB-tiedoston, ”which does not have digital rights management” (jossa ei ole digitaalisten oikeuksien hallintaa), mikä on yksi syy pyytää kustantajilta näyttöä sen sijaan, että testaisitte suojattuja tiedostoja itse.

Kustantajien saavutettavuusselosteet

ASPIRE-hanke otti ”a pioneering snapshot of accessibility statements in 2018” (uraauurtavan tilannekuvan saavutettavuusselosteista vuonna 2018) kustantajien ja e-kirja-alustojen osalta. Nykyisin se toimii textBOXin varmennuspalveluna ja julkaisee ASPIRElist-luetteloita, joissa arvioidaan kustantajien, alustojen ja oppilaitosten saavutettavuusselosteita. Selosteen pistemäärä mittaa sitä, miten hyvin toimittaja dokumentoi saavutettavuutensa, ei itse alustan saavutettavuutta, mutta se on nopea osoitus siitä, kuinka paljon toimittaja pystyy teille kertomaan.

Konsortioyhteistyö

Jokaisen alustan testaaminen yksin ei ole mahdollista, joten kirjastot tekevät yhteistyötä. Yhdysvalloissa Big Ten Academic Alliance perusti vuonna 2015 Library E-Resource Accessibility Groupin, josta kehittyi Library Accessibility Alliance. Se julkaisee e-aineistojen testaustuloksia ja toimii ”with library vendors in initiatives to improve usability of online resources for all users” (kirjastojen toimittajien kanssa hankkeissa, joilla parannetaan verkkoaineistojen käytettävyyttä kaikille käyttäjille). Iso-Britanniassa Jisc ylläpitää jäsenilleen digitaalisen saavutettavuuden yhteisöä. Eurooppalaiset konsortiot voivat hyödyntää tällaisia tuloksia, mutta vanhemmat testit voivat kuvata alustan vanhempaa versiota.

Jotkin korkeakoulut ovat jo tehneet tästä osan kirjastopalveluaan. Edinburghin yliopiston Information Services toteaa: ”All databases are tested for accessibility and have accessibility statements published.” (Kaikkien tietokantojen saavutettavuus testataan, ja niistä on julkaistu saavutettavuusselosteet.)

Mitä e-aineiston lisenssiin kannattaa kirjoittaa

• Alusta täyttää standardin EN 301 549 tai WCAG 2.1:n AA-tason (mieluiten 2.2 AA), ja siitä on saatavilla ACR tai saavutettavuusseloste.
• Uusi e-kirjasisältö toimitetaan EPUB 3 -muodossa EPUB Accessibility -vaatimustenmukaisuusmetadatan kera; vanhat pelkkinä PDF-tiedostoina saatavat nimekkeet yksilöidään.
• Digitaalisten oikeuksien hallinta ei estä tekstistä puheeksi -toimintoa, ruudunlukijoita, tekstin uudelleenrivitystä tai fonttien vaihtamista.
• Lisenssi sallii saavutettavien kappaleiden valmistamisen käyttäjille, joilla on lukemisrajoite, Marrakeshin sopimuksen täytäntöönpanosääntöjen (direktiivi (EU) 2017/1564) mukaisesti.
• Kustantaja korjaa ilmoitetut esteet sovituissa ajoissa ja toimittaa sillä välin saavutettavat vaihtoehdot.

Tekoälyä sekä tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevat lisenssiehdot herättävät omia kysymyksiään; katso oppaamme kirjastojen lisensseistä, tekoälystä ja tiedonlouhinnasta sekä opas kirjaston asiakkaiden yksityisyydestä tietosuoja-asetuksen kannalta.

11. Mitä eurooppalaiset korkeakoulut julkaisevat

Saavutettavuusselosteet ja -politiikat osoittavat, miten korkeakoulut käytännössä käsittelevät ostettuja järjestelmiä.

Hankinta nimenomaisena vaatimuksena

University College Dublin kertoo pyrkivänsä ”incorporate accessibility considerations when procuring third-party systems or upgrading existing systems” (ottamaan saavutettavuuden huomioon hankkiessaan kolmansien osapuolten järjestelmiä tai päivittäessään nykyisiä järjestelmiä). Amsterdamin Vrije Universiteit kirjoittaa, että digitaalinen saavutettavuus ”is vanuit de dienst IT een (zachte) eis naar leveranciers van applicaties toe en wordt door onze IT-architecten gehandhaafd” (on IT-palvelujen (pehmeä) vaatimus sovellustoimittajille, ja IT-arkkitehdit valvovat sitä). Trinity College Dublin linkittää saavutettavuussivultaan ohjeeseen ”Accessible Procurement of Goods and Services” (tavaroiden ja palvelujen saavutettava hankinta). Edinburghin yliopiston politiikka kattaa ”systems provided by external suppliers” (ulkopuolisten toimittajien tarjoamat järjestelmät) ja ”third-party systems we purchase or use” (ostamamme tai käyttämämme kolmansien osapuolten järjestelmät).

Selosteissa nimetyt kolmansien osapuolten osat

Helsingin yliopisto mainitsee sijoituskaaviot, jotka ”have been implemented using an external service, and they may be inaccessible to users relying on a screen reader” (on toteutettu ulkoisella palvelulla, ja ne voivat olla saavuttamattomia ruudunlukijaa käyttäville). Kööpenhaminan yliopiston selosteessa mainitaan opintosivujen chatbot, ”som ikke er fuldt tilgængelig” (joka ei ole täysin saavutettava), ja palautetyökalu sekä todetaan: ”Det har ikke været realistisk at tilvejebringe et tilgængeligt alternativ” (saavutettavan vaihtoehdon tarjoaminen ei ole ollut realistista). Oslon yliopiston uustatus.no-palvelussa oleva seloste, päivitetty 17.6.2026, ilmoittaa WCAG 2.1:n osittaisen täyttymisen ja mainitsee videosoittimensa puutteiden joukossa. Aalto-yliopiston seloste kuvaa kolmannen osapuolen chat-palvelun ja sen, miten toimittaja päivitti sen näppäimistön ja ruudunlukijan käyttöä varten.

Granadan yliopiston seloste rajaa soveltamisalan ulkopuolelle ”Contenidos de terceros no financiados ni desarrollados por la Universidad de Granada” (kolmansien osapuolten sisällöt, joita Granadan yliopisto ei rahoita eikä kehitä), mikä on direktiivin poikkeus Espanjan lainsäädännössä. Madridin autonominen yliopisto (Universidad Autónoma de Madrid) kytkee jokaisen puutteen standardin UNE-EN 301549:2022 numeroituun vaatimukseen, ja juuri tällaista jäljitettävyyttä hankintatiimien kannattaa pyytää toimittajilta.

Itsearviointi vai riippumaton auditointi

Menetelmät vaihtelevat. Helsingin yliopiston mukaan sen verkkosivustopalvelu ”has been audited by an external accessibility expert organisation” (on auditoitu ulkopuolisen saavutettavuusasiantuntijaorganisaation toimesta). Granadan yliopiston seloste on laadittu ”autoevaluación llevada a cabo por el propio organismo” (elimen itse tekemän itsearvioinnin) perusteella. Myös Aalto-yliopiston seloste perustuu itsearviointiin. Porton yliopisto (Universidade do Porto) ilmoittaa portaalinsa täyttävän osittain Decreto-Lei n.º 83/2018:n vaatimukset, joilla direktiivi on pantu täytäntöön Portugalissa, ja Gentin yliopisto kuvaa sivustonsa täyttävän osittain standardin EN 301 549 sisäisen tarkastuksen perusteella.

Opetusmateriaalit ja alustat

KU Leuven toteaa, että saavutettavuus ”de leeromgeving en het cursusmateriaal is dan ook cruciaal voor de participatie van studenten met een functiebeperking” (oppimisympäristön ja kurssimateriaalin saavutettavuus on siksi ratkaisevaa vammaisten opiskelijoiden osallistumiselle). Tämä tiivistää hankinnan perusteen yhteen lauseeseen: oppimisympäristö ostetaan, ja kurssimateriaali riippuu sen sisällöntuotantotyökaluista. Oppimisympäristöistä on tietosivumme Canvasista, Moodlesta ja Brightspacesta sekä videopalveluista Kalturasta ja Panoptosta.

Vammaisia opiskelijoita tukevat työkalut voivat myös paljastaa terveystietoja; katso oppaamme avustavasta teknologiasta ja tietosuoja-asetuksesta.

12. Hankinnan tarkistuslista

Jokaisesta rivistä pitäisi jäädä toimittajakansioon asiakirja tai päätös.

Tämä tarkistuslista täydentää toimittaja-arvioinnin oppaamme tietosuoja- ja tietoturvatarkistuksia; oppaassa saavutettavuuden vaatimustenmukaisuusraportti on jo osa keskeistä näyttöpakettia.

Lähteet

1. Direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta, 1 artikla, 3–9 artikla ja 12 artikla, johdanto-osan 21, 30, 31 ja 34 perustelukappale (virallisen lehden teksti luettu EU:n julkaisutoimiston kautta, haettu 9.10.2026).
2. Direktiivi (EU) 2019/882 tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (esteettömyysdirektiivi), 2–4, 14, 24, 31 ja 32 artikla, johdanto-osan 41 perustelukappale ja liite I (haettu 9.10.2026).
3. Direktiivi 2014/24/EU julkisista hankinnoista, 2 artiklan 1 kohdan 4 alakohta sekä 42 ja 44 artikla (haettu 9.10.2026).
4. Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/1339 verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia koskevasta yhdenmukaistetusta standardista (EN 301 549 V3.2.1) (haettu 9.10.2026).
5. Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1523 saavutettavuusselosteen mallin vahvistamisesta (haettu 9.10.2026).
6. Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1524 valvontamenetelmästä (haettu 9.10.2026).
7. Euroopan komissio: Web Accessibility (haettu 9.10.2026).
8. Euroopan komissio: saavutettavuusdirektiivin valvonnasta, raportoinnista ja täytäntöönpanosta vastaavat kansalliset elimet (haettu 9.10.2026).
9. Euroopan komissio: European Accessibility Act (haettu 9.10.2026).
10. ETSI/CEN/CENELEC EN 301 549 V4.1.1 (2026-09), Accessibility requirements for ICT products and services, esipuhe ja johdanto (haettu 9.10.2026).
11. ETSIn työohjelma, REN/HF-00301561 (standardin EN 301 549 V3.2.1 tarkistus) (haettu 9.10.2026).
12. DigiToegankelijk: Nieuwe versie van EN 301 549 aanstaande, met update naar WCAG 2.2, 8.9.2026 (haettu 9.10.2026).
13. W3C: Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.2 (haettu 9.10.2026).
14. W3C WAI: WCAG-EM overview (haettu 9.10.2026).
15. Information Technology Industry Council: VPAT (haettu 9.10.2026).
16. W3C: EPUB Accessibility 1.1 (haettu 9.10.2026).
17. DAISY Consortium: Ace by DAISY (haettu 9.10.2026).
18. Inclusive Publishing (DAISY Consortium): Regional Guidance and Legislation (haettu 9.10.2026).
19. ASPIRE (textBOX): saavutettavuusselosteiden varmennus ja ASPIRElist platforms (haettu 9.10.2026).
20. Library Accessibility Alliance: Who we are (haettu 9.10.2026).
21. Jisc: Meeting accessibility regulations (haettu 9.10.2026).
22. Jisc: Accessibility regulations, what you need to know, päivitetty 21.2.2023 (haettu 9.10.2026).
23. DIGG: Digital tillgänglighet (haettu 9.10.2026).
24. Uu-tilsynet (Norja) (haettu 9.10.2026).
25. Traficom: Saavutettavuusvaatimukset (haettu 9.10.2026).
26. Digitaliseringsstyrelsen: Webtilgængelighed (haettu 9.10.2026).
27. DigiToegankelijk ja Over DigiToegankelijk (Logius) (haettu 9.10.2026).
28. DINUM: Référentiel général d'amélioration de l'accessibilité (RGAA) (haettu 9.10.2026).
29. Observatorio de Accesibilidad Web (Espanja) (haettu 9.10.2026).
30. ARTE, Agência para a Reforma Tecnológica do Estado (Portugali) (haettu 9.10.2026).
31. Edinburghin yliopisto: Digital Accessibility Policy (haettu 9.10.2026).
32. Edinburghin yliopisto, Information Services: Legal requirements (haettu 9.10.2026).
33. Edinburghin yliopisto: Library services for disabled users (haettu 9.10.2026).
34. Cambridgen yliopisto, UIS: Creating digital content that's accessible (haettu 9.10.2026).
35. Helsingin yliopisto: Accessibility statement (haettu 9.10.2026).
36. Aalto-yliopisto: Accessibility statement (haettu 9.10.2026).
37. Lundin yliopisto: Tillgänglighet för www.lu.se (haettu 9.10.2026).
38. Oslon yliopisto: uio.no-sivuston saavutettavuusseloste (uustatus.no) (haettu 9.10.2026).
39. Kööpenhaminan yliopisto: Tilgængelighedserklæring for www.ku.dk (haettu 9.10.2026).
40. Vrije Universiteit Amsterdam: Digitale toegankelijkheid (haettu 9.10.2026).
41. Rotterdamin Erasmus-yliopisto: Digitale toegankelijkheid (haettu 9.10.2026).
42. Gentin yliopisto: Toegankelijkheid voor personen met een beperking (haettu 9.10.2026).
43. KU Leuven: Digitale toegankelijkheid (haettu 9.10.2026).
44. University College Dublin: Accessibility Statement (haettu 9.10.2026).
45. Trinity College Dublin: Accessibility (haettu 9.10.2026).
46. Granadan yliopisto: Declaración de accesibilidad (haettu 9.10.2026).
47. Madridin autonominen yliopisto: Declaración de accesibilidad (haettu 9.10.2026).
48. Porton yliopisto: Declaração de acessibilidade (haettu 9.10.2026).

Tietoa tästä sivusta

Lähteet tarkistettu 9.10.2026. Luimme säädöstekstit EU:n julkaisutoimiston julkaisemina virallisen lehden versioina, standardin EN 301 549 V4.1.1 asiakirjan ja ETSIn työohjelman, edellä luetellut komission, W3C:n, ITI:n, DAISYn, Jiscin ja kansallisten viranomaisten sivut sekä kuudentoista korkeakoulun saavutettavuusselosteet ja -politiikat kymmenestä maasta. Muunkieliset lainaukset on esitetty alkuperäiskielellä ja käännöksemme kanssa; EU-säädösten lainaukset ovat virallisesta suomenkielisestä versiosta. Oma tulkintamme on merkitty Validemicin analyysiksi. Sivu on yleistä tietoa eikä oikeudellista neuvontaa; kansallinen täytäntöönpano ja korkeakoulunne omat hankintasäännöt voivat asettaa lisävaatimuksia. Standardin EN 301 549 V4.1.1 asema yhdenmukaistettuna standardina oli tarkistuspäivänämme ratkaisematta, ja päivitämme sivun, kun tilanne muuttuu. Jos huomaat virheen tai vanhentuneen kohdan, ota meihin yhteyttä, niin korjaamme sen.