Tekoäly sekä tekstin- ja tiedonlouhinta kirjastojen lisenssisopimuksissa: opas tieteellisten kirjastojen e-aineistoasiantuntijoille (2026)

Kustantajat lisäävät e-aineistolisensseihin tekoälyehtoja nopeammin kuin useimmat kirjastot ehtivät niitä arvioida. Tässä oppaassa kerrotaan, mitä EU-oikeus jo takaa yliopistojen tekstin- ja tiedonlouhinnalle, missä sopimuksilla voidaan edelleen rajoittaa tekoälyn käyttöä, mitä kirjastokonsortiot suosittelevat ja miten lisenssi käydään läpi ja neuvotellaan ehto kerrallaan.

Julkaistu 9. lokakuuta 2026 · Lähteet tarkistettu 9. lokakuuta 2026

Saatavilla myös kielillä: English · Svenska · Nederlands · Norsk · Dansk · Français · Español · Português

1. Miksi tekoälyehtoja ilmaantuu nyt

Vuoteen 2023 asti useimmissa e-aineistolisensseissä tekstin- ja tiedonlouhinta hoidettiin yhdellä tai kahdella virkkeellä: yleensä sallittiin ei-kaupallinen tutkimuslouhinta tai ohjattiin kustantajan rajapintaan. Generatiivinen tekoäly muutti kaupallisen asetelman. Kustantajat myyvät nyt tekoälyn koulutuslisenssejä, ylläpitävät omia tekoälypohjaisia tutkimusavustajiaan ja haluavat estää tilatun sisällön päätymisen kolmansien osapuolten malleihin.

Kansainvälinen kirjastokonsortioiden yhteenliittymä ICOLC (International Coalition of Library Consortia) kuvasi tilannetta maaliskuussa 2024: e-aineistojen toimittajat olivat alkaneet tarjota kirjastoille ja konsortioille uusia lisenssiehtoja, jotka rajoittavat tekoälyyn liittyviä oikeuksia. Vuonna 2025 eurooppalaisten tieteellisten kirjastojen järjestö LIBER kertoi havainneensa ”license agreements which try to prevent AI and data mining activities in direct conflict with EU law” (lisenssisopimuksia, joilla yritetään estää tekoäly- ja tiedonlouhintatoimintaa suoraan EU-oikeuden vastaisesti).

Turun yliopiston kirjasto kertoi käyttäjilleen huhtikuussa 2024: ”It is very likely that agreements for licensed resources will include more AI clauses as they are renewed.” (On hyvin todennäköistä, että lisensoitujen aineistojen sopimuksiin tulee lisää tekoälyehtoja niitä uusittaessa.) Odotus on toteutunut. Lisensseistä vastaavan kirjastoammattilaisen käytännön ongelma on, että tekoälyehdot tulevat rutiininomaisten sopimusuusintojen mukana, usein eri sanamuodoin jokaiselta kustantajalta ja joskus verkkosivuston käyttöehdoissa, jotka lisenssi sisällyttää itseensä viittauksella.

2. Mitä DSM-direktiivin 3 artikla sallii?

Direktiivin (EU) 2019/790 3 artikla sallii tutkimusorganisaatioiden ja kulttuuriperintölaitosten valmistaa kappaleita ja kopioita teoksista, joihin niillä on laillinen pääsy, tekstin- ja tiedonlouhinnan suorittamiseksi tieteellistä tutkimusta varten. Yliopisto, ”sen kirjastot mukaan lukien”, on tutkimusorganisaatio (2 artiklan 1 alakohta). Sopimusehdot, jotka ovat 3 artiklan vastaisia, ovat täytäntöönpanokelvottomia (7 artiklan 1 kohta).

Keskeiset kohdat Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun tekstin sanamuodossa:

• Määritelmä. Tekstin- ja tiedonlouhinnalla tarkoitetaan ”automaattista analyysitekniikkaa, jonka tarkoituksena on analysoida digitaalisessa muodossa olevaa tekstiä ja dataa tietojen, esimerkiksi muttei yksinomaan mallien, suuntausten tai korrelaatioiden, tuottamiseksi” (2 artiklan 2 alakohta).
• Laillinen pääsy. Johdanto-osan 14 kappaleen mukaan tapauksissa, joissa tutkimusorganisaatio tai kulttuuriperintölaitos on tehnyt tilauksen, ”olisi esimerkiksi katsottava, että laillinen pääsy on niihin yhteydessä olevilla, näiden tilausten kattamilla henkilöillä”. Myös verkossa vapaasti saatavilla oleva sisältö kuuluu piiriin.
• Säilyttäminen. Kappaleet ja kopiot ”on säilytettävä asianmukaista suojaustasoa käyttäen, ja niitä voidaan säilyttää tieteellistä tutkimusta varten, mukaan lukien tutkimustulosten todentamiseen” (3 artiklan 2 kohta).
• Kustantajan toimenpiteet. Oikeudenhaltijat voivat soveltaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan ”niiden verkkojen ja tietokantojen turvallisuus ja eheys”, mutta tällaiset toimenpiteet ”eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi” (3 artiklan 3 kohta).
• Sopimuksella ei voi poiketa. ”Edellä 3, 5 ja 6 artiklassa säädettyjen poikkeusten vastaiset sopimusehdot ovat täytäntöönpanokelvottomia.” (7 artiklan 1 kohta).

Lisäksi 4 artiklan 4 kohdan mukaan yleinen poikkeus ”ei vaikuta tämän direktiivin 3 artiklan soveltamiseen”. Kustantajan 4 artiklan mukainen opt-out ei siis poista tutkimuspoikkeusta.

Validemicin analyysi Artikla 3 suojaa itse louhintaa (kappaleen valmistamista ja kopiointia analyysia varten). Sanamuotonsa perusteella se ei kata lisensoidun sisällön jakamista ulkopuolisille eikä sen saattamista muiden saataville. Useimmat tekoälyehtoja koskevat erimielisyydet sijoittuvat juuri tälle rajalle.

3. Miten 4 artikla eroaa siitä?

Artikla 4 sallii kenen tahansa, jolla on laillinen pääsy, louhia teoksia mihin tahansa tarkoitukseen, myös kaupalliseen tekoälyn kehittämiseen. Sitä sovelletaan kuitenkin vain, jos oikeudenhaltija ei ole nimenomaisesti pidättänyt oikeuksiaan ”asianmukaisella tavalla, kuten koneluettavilla keinoilla, kun kyseessä on verkossa yleisön saataviin saatettu sisältö” (4 artiklan 3 kohta). Koska 7 artiklan 1 kohdassa ei mainita 4 artiklaa, sitä voidaan rajoittaa sopimuksilla.

Johdanto-osan 18 kappaleen mukaan verkkosisällön osalta asianmukaiseksi katsotaan oikeuksien pidättäminen ainoastaan koneluettavilla keinoilla, ”mukaan lukien metatiedot ja verkkosivuston tai palvelun ehdot”, ja muissa tapauksissa oikeudet voidaan pidättää esimerkiksi ”sopimusjärjestelyillä tai yksipuolisella ilmoituksella”.

Suuret kustantajat ilmaisevat pidätyksiä nyt usealla tavalla. Tarkistuspäivänä havaitsimme seuraavaa:

Validemicin analyysi Koneluettava pidätys ilmaisee 4 artiklan mukaisen opt-outin. Koska 4 artiklan 4 kohta säilyttää 3 artiklan, pidätys tai suostumusvaatimus ei saisi estää louhintaa tieteellistä tutkimusta varten yliopistossa, jolla on laillinen pääsy. Jos kustantajan signaalit tai ehdot viittaavat siihen, että suostumus tarvitaan myös tutkimuslouhintaan, pyytäkää kustantajaa vahvistamaan lisenssissä, ettei se vaikuta 3 artiklan mukaiseen käyttöön.

4. Kansallinen täytäntöönpano kuudessa maassa

Jäsenvaltiot saattoivat 3 ja 4 artiklan osaksi kansallista lainsäädäntöä omin sanamuodoin, ja yksityiskohdilla on merkitystä lisenssiä arvioitaessa. Luimme alla mainitut kansalliset säädöstekstit tarkistuspäivänä.

Kaksi yksityiskohtaa kannattaa tietää lisenssiä luettaessa. Ruotsin 15 b §:n mukaan kappaleita ei saa säilyttää pidempään kuin tarkoitus edellyttää, mikä on suppeampi sanamuoto kuin direktiivin säilyttämissääntö. Suomen laki kieltää nimenomaisesti tutkimuslouhinnan estämisen teknisin keinoin, mikä menee direktiivin sanamuotoa pidemmälle. Tarkistakaa oman maanne ajantasainen säädösteksti ennen kuin nojaatte näihin tiivistelmiin; lukemamme Tanskan konsolidoitu teksti mainitsee myöhemmän muutoslain. Emme päässeet lukemaan Ranskan täytäntöönpanosäännöksiä Légifrance-palvelusta tarkistuspäivänä.

5. Miten tekoälysäädös viittaa tekstin- ja tiedonlouhintaan?

Tekoälysäädös (asetus (EU) 2024/1689) kytkeytyy DSM-direktiiviin yhdessä kirjastojen kannalta merkittävässä kohdassa. Sen 53 artiklan 1 kohdan c alakohta velvoittaa yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat vahvistamaan toimintapolitiikan tekijänoikeutta koskevan unionin lainsäädännön noudattamiseksi, erityisesti ”direktiivin (EU) 2019/790 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmaistun oikeuksien pidättämisen tunnistamiseksi ja noudattamiseksi”.

Tästä seuraa kolme asiaa lisensseistä vastaaville kirjastoammattilaisille:

1. Velvoite kohdistuu mallien tarjoajiin eikä kirjastoihin. Tekoälytyökalua käyttävä yliopisto on yleensä käyttöönottaja eikä yleiskäyttöisen mallin tarjoaja. Lisäksi 53 artiklan 1 kohdan d alakohta velvoittaa tarjoajat julkaisemaan tiivistelmän koulutuksessa käytetystä sisällöstä tekoälytoimiston toimittaman mallin mukaisesti. Artiklan 2 kohdan mukaan c ja d alakohtaa sovelletaan myös avoimen lähdekoodin malleihin.
2. Tutkimuslouhinta on edelleen erillinen asia. Johdanto-osan 105 kappaleessa todetaan, että oikeudenhaltijat voivat varata oikeudet tekstin- ja tiedonlouhinnan estämiseksi, ”ellei tätä tehdä tieteellistä tutkimusta varten”. Jos oikeudet on varattu, ”yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien on saatava oikeudenhaltijoilta lupa”.
3. Pidätyksille on nyt täytäntöönpanoreitti. Komission yleiskäyttöisen tekoälyn käytännesääntöjen tekijänoikeusluvussa allekirjoittajat sitoutuvat noudattamaan robots.txt-tiedostoa ja muita asianmukaisia koneluettavia protokollia eivätkä kierrä rajoituksia, jotka ovat ”imposed by subscription models or paywalls” (tilausmallien tai maksumuurien asettamia). Tämä on yksi syy siihen, että kustantajat ovat virallistaneet 4 artiklan mukaiset pidätyksensä.

Tekoälyomnibus (asetus (EU) 2026/1744), joka on ollut voimassa 27.7.2026 alkaen, ei muuttanut 53 artiklaa; tarkistimme jokaisen muutoskohdan. Laajempi aikataulu on tekoälysäädöstä käsittelevällä sivullamme ja korkeakouluille tarkoitetussa tekoälysäädösoppaassa. Itse tekijänoikeusteksti on DSM-tekijänoikeusdirektiiviä käsittelevällä sivullamme.

6. Tekstin- ja tiedonlouhinta vai sisällön käyttö tekoälytyökaluissa

Tutkijoiden tekstin- ja tiedonlouhinta ja ”tekoälykäyttö” sekoitetaan lisenssiluonnoksissa usein toisiinsa, mutta oikeudellisesti ne ovat eri toimintoja. Niiden erottaminen on arvioijalle hyödyllisintä, mitä hän voi tehdä, koska laki suojaa osaa niistä vahvasti ja osaa ei lainkaan.

Validemicin analyysi Kun lisensoitu PDF ladataan kuluttajille tarkoitettuun chatbottiin, kappale jää kolmannelle osapuolelle, joka voi säilyttää sen ja tilaustyypistä riippuen käyttää sitä koulutukseen. Direktiivin 3 artiklan 2 kohdan mukaan kappaleet on säilytettävä asianmukaista suojaustasoa käyttäen. On vaikea perustella, että kuluttajachatbot täyttäisi tämän vaatimuksen, joten kirjastojen ei pidä esittää 3 artiklaa lupana tällaiseen käyttöön. Yritys- tai organisaatiokäyttöön tarkoitetut tekoälypalvelut, joilla on sopimukseen perustuvat sitoumukset koulutuskiellosta ja säilytyksestä, ovat eri asia, ja juuri niissä lisenssineuvotteluilla voi olla todellista merkitystä. Oppaamme tietosuoja-asetuksesta ja tekoälytyökaluista tutkimuksessa käsittelee tietosuojapuolta, ja tietosuojakatsauksemme ChatGPT:stä, Microsoft Copilotista ja NotebookLM:stä kertovat, mitä kukin toimittaja dokumentoi koulutuksesta.

7. Tavallisia rajoittavia ehtoja

Rajoittavat tekoälyehdot noudattavat muutamaa toistuvaa kaavaa. Alla olevat esimerkit ovat julkisista lähteistä eivätkä luottamuksellisista sopimuksista.

• Tekoälyn käytön yleiskiellot. Elsevierin verkkosivuston käyttöehtojen mukaan sisältöä ei saa käyttää yhdessä tekoälytyökalun kanssa ”(including to train an algorithm, test, process, analyse, generate output and/or develop any form of” (mukaan lukien algoritmin kouluttaminen, testaaminen, käsittely, analysointi, tuotosten tuottaminen ja/tai minkä tahansa tekoälyn kehittäminen), ellei sitä ole nimenomaisesti sallittu, esimerkiksi lisenssi- tai tilaussopimuksessa.
• Koulutuskielto, myös välillinen koulutus. Authors Alliance analysoi ehtoa, jota kaupallinen kustantaja ehdotti yliopistolle ja joka kielsi käyttäjiä käyttämästä sisältöä ”directly or indirectly develop, train, program, improve, and/or enrich any artificial intelligence tool” (minkään tekoälytyökalun suoraan tai välillisesti kehittämiseen, kouluttamiseen, ohjelmoimiseen, parantamiseen ja/tai rikastamiseen).
• Kielto ladata sisältöä kolmansien osapuolten tekoälytyökaluihin. Sama ehto salli sisällön välittämisen kolmannen osapuolen tekoälytyökaluun vain, jos työkalua ”is not trained or fine-tuned using the Content” (ei kouluteta eikä hienosäädetä sisällön avulla). Turun yliopiston mukaan FinELib-konsortion Springer Compact -ehdoissa (2024–2025) todetaan, että aineistoa ”must also not be used directly or indirectly to train artificial intelligence” (ei myöskään saa käyttää suoraan tai välillisesti tekoälyn kouluttamiseen).
• Ylläpitoa koskevat ehdot. Turun yliopisto tiivistää FinELibin Elsevier-sopimuksen (2024–2025) niin, että tekoälytyökalujen on toimittava tilaajan omassa ympäristössä tai, jos kolmas osapuoli ylläpitää niitä, ladatun aineiston on oltava vain tilaajan ja valtuutettujen käyttäjien saatavilla.
• Ohjelmistojen eikä vain käytön rajoittaminen. COMMUNIA-järjestön Teresa Nobre lainasi Kluwer Copyright Blogissa toukokuussa 2025 kirjastojen raportoimia lisenssiehtoja, jotka kohdistuivat ”the use of browsers with integrated or connected functionality of an automated IT application” (sellaisten selainten käyttöön, joissa on automatisoidun IT-sovelluksen integroitu tai siihen yhdistetty toiminto).
• Maksut oikeuksista, jotka laki jo antaa. Kalifornian yliopiston Office of Scholarly Communicationin mukaan jotkin toimittajat ”attempt to preclude, or charge additional and unsupportable fees for, fair uses like training AI tools” (yrittävät estää fair use -käytön, kuten tekoälytyökalujen kouluttamisen, tai periä siitä kohtuuttomia lisämaksuja).
• Uusi vastuu ja valvontavelvollisuudet. Ehdot, joilla organisaatio asetetaan vastuuseen jokaisen käyttäjän tekoälyn käytöstä tai velvoitetaan valvomaan käyttäjiä. ICOLC:n kannanoton mukaan tekoälyehdot eivät saa ”introduce new liability clauses beyond the scope of what has previously been agreed upon” (tuoda uusia vastuuehtoja aiemmin sovitun lisäksi).

Nobren kirjoitus tuo esiin myös rakenteellisen riskin: monissa lisensseissä sovellettavaksi laiksi valitaan EU:n ulkopuolisen maan laki. EU-oikeudessa 7 artiklan 1 kohta suojaa 3 artiklaa, mutta ulkomaista lakia koskeva ehto voi vaikeuttaa täytäntöönpanoa. Kirjoituksessa ehdotetaan, että tutkimuspoikkeusta pidettäisiin ehdottomasti sovellettavana säännöksenä. Käytännössä yksinkertaisempaa on pyytää sovellettavaksi laiksi jonkin EU-jäsenvaltion lakia tai nimenomaista mainintaa siitä, ettei lisenssi vaikuta lakisääteisiin poikkeuksiin.

Onko toimittaja-arviointi juuri nyt käynnissä? Validemic käy toimittajan asiakirjat läpi tietosuoja-asetuksen ja tekoälysäädöksen valossa ja näyttää jokaisen havainnon lähteen. Kokeile demoympäristöä

8. Kirjastojärjestöjen mallisanamuotoja

Useat kirjastojärjestöt ovat julkaisseet kantoja, joihin voi vedota neuvotteluissa. Luimme seuraavat tarkistuspäivänä.

ICOLC Statement on AI in Licensing (22.3.2024)

Kannanotossa esitetään periaatteet konsortiolisenssien tekoälyehdoille. Tiivistetysti tekoälyehtojen pitäisi:

• ”permit the use of AI for any and all legal purposes” (sallia tekoälyn käyttö kaikkiin laillisiin tarkoituksiin), jotka tukevat ei-kaupallista tutkimusta, opetusta ja oppimista;
• monivuotisissa lisensseissä tarjota virallinen mahdollisuus tarkistaa ehtoja lainsäädännön ja teknologian muuttuessa;
• olla rajoittamatta käyttäjien toimia ”in ways that are fundamentally unenforceable” (tavoilla, joita on pohjimmiltaan mahdoton panna täytäntöön);
• olla estämättä valtuutettuja käyttäjiä tekemästä lisensoitua sisältöä täysin saavutettavaksi;
• olla tuomatta ehtoja tavalla, joka rajoittaa konsortion tavanomaista arviointia;
• olla lisäämättä uutta vastuuta aiemmin sovitun lisäksi.

LIBER tuki kannanottoa vuonna 2025 ja pyysi toimittajia noudattamaan sen periaatteita, jotta tutkijat voivat käyttää EU-oikeuden mukaisia oikeuksiaan. Irlannin tieteellisten e-aineistojen konsortio IReL tuki sitä toukokuussa 2024 ja totesi olevansa ”committed to maintaining the rights of our users and the values of members in our agreements with vendors.” (sitoutunut turvaamaan käyttäjiemme oikeudet ja jäsentemme arvot sopimuksissamme toimittajien kanssa).

Kalifornian yliopisto (2024)

UC Libraries julkaisi maaliskuussa 2024 kannanoton ja mukautettavia lisenssisanamuotoja. UC:n Office of Scholarly Communication tiivistää, että lisensoituja tuotteita saa käyttää tekoälytyökalujen kanssa, kunhan se ei:

• ”create a competing or commercial product or service for use by third parties” (luo kilpailevaa tai kaupallista tuotetta tai palvelua kolmansien osapuolten käyttöön);
• ”unreasonably disrupt the functionality of the subscribed products” (häiritse kohtuuttomasti tilattujen tuotteiden toimintaa);
• ”reproduce or redistribute the subscribed products for third parties” (monista tai levitä tilattuja tuotteita kolmansille osapuolille).

Kirjoituksessa suositellaan myös, että lisenssit ”require commercially reasonable security measures” (edellyttävät kaupallisesti kohtuullisia turvatoimia), ja todetaan, että ”more than forty countries” (yli neljässäkymmenessä maassa) kustantajat eivät voi sopimuksilla syrjäyttää tutkimusta koskevia tekijänoikeuden poikkeuksia. Siinä sanotaan: ”we hope to see express contractual allowance for AI training become the norm in academic licensing” (toivomme, että tekoälyn koulutuksen nimenomaisesta sallimisesta sopimuksissa tulee akateemisen lisensoinnin normi).

LIBER

LIBER kampanjoi tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan poikkeuksen puolesta ennen DSM-direktiiviä ja toivotti maaliskuussa 2019 tervetulleeksi ”a Europe-wide copyright exception for Text and Data Mining” (koko Euroopan kattavan tekijänoikeuspoikkeuksen tekstin- ja tiedonlouhinnalle). Sen vuonna 2025 antama tuki ICOLC:n kannanotolle on suorin LIBERin tekoälylisenssiehtoja koskeva kanta, jonka löysimme.

Muut toimijat

Yhdistyneessä kuningaskunnassa Jisc on julkaissut National Centre for AI -keskuksensa kautta ohjeita rajoittavien tekoälyehtojen vastustamiseen lisensseissä, mutta sivu palautti käyttöoikeusvirheen, kun yritimme lukea sitä tarkistuspäivänä, joten emme tiivistä sitä tässä. Yhdysvalloissa SPARC julkaisi maaliskuussa 2024 analyysin kustantajien verkkosivustojen alatunnisteista, joissa pidätetään tekoälyoikeudet, ja suositteli fair use -käytön turvaavia ehtoja sekä sitä, että neuvoteltu lisenssi menee klikkaamalla hyväksyttävien ehtojen edelle. Emme löytäneet tarkistuspäivänä julkaistuja tekoälyä koskevia malliehtoja Bibsamilta (Ruotsi), UKB:ltä tai SURFilta (Alankomaat), Couperinilta (Ranska) tai SPARC Europelta. Konsortiot jakavat kantojaan usein vain jäsenilleen, joten kysykää suoraan omalta konsortioltanne.

9. Mitä yliopistokirjastot kertovat käyttäjilleen

Kirjastojen käyttäjäohjeet kertovat hyvin, mitä lisenssit todellisuudessa sallivat, koska kirjastot kirjoittavat ne luettuaan sopimuksensa. Alla olevat sivut kuudesta maasta osoittavat sekä rajoittavan oletuslinjan että kehityksen suunnan.

”Det är inte tillåtet att [...] använda upphovsrättsskyddade publikationer och annat material som inmatning i AI-verktyg.” (Tekijänoikeudella suojattuja julkaisuja ja muuta aineistoa ei saa käyttää tekoälytyökalujen syötteenä.)

”Het is niet toegestaan gelicentieerd materiaal te gebruiken in AI tools, bijvoorbeeld voor maken van een samenvatting.” (Lisensoitua aineistoa ei saa käyttää tekoälytyökaluissa, esimerkiksi tiivistelmän tekemiseen.)

”Please note, you are not allowed to upload copyrighted materials to an AI tool.” (Huomatkaa, että tekijänoikeudella suojattua aineistoa ei saa ladata tekoälytyökaluun.)

SDU lisää, että käyttäjät saavat vapaasti ”upload patents and open access publications” (ladata patentteja ja avoimesti saatavilla olevia julkaisuja). Helsingin yliopisto varoittaa, että käyttöehtojen rikkominen voi johtaa siihen, että kaikki käyttäjät menettävät oikeuden käyttää aineistoa.

”bulk uploading subscription-based content to third-party LLMs is not advisable.” (tilauspohjaisen sisällön massalataaminen kolmansien osapuolten suuriin kielimalleihin ei ole suositeltavaa.)

Queen's University Belfast huomauttaa myös, että avoimesti lisensoitukin sisältö voi olla ongelma: kaupallisen käytön rajoittavan Creative Commons -lisenssin osalta ”sharing this content with an AI could violate the terms, as many AI platforms operate commercially” (sisällön jakaminen tekoälyn kanssa voi rikkoa ehtoja, koska monet tekoälyalustat toimivat kaupallisesti). Itä-Anglian yliopisto (University of East Anglia) muistuttaa henkilökuntaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan ei-kaupallista tutkimuslouhintaa koskeva poikkeus ”also trumps any publisher's contract restrictions” (menee myös kustantajan sopimusrajoitusten edelle), kun kirjasto jo tilaa aineiston.

”The University endeavors to secure AI usage and training rights across all of our e-resource licenses.” (Yliopisto pyrkii hankkimaan tekoälyn käyttö- ja koulutusoikeudet kaikkiin e-aineistolisensseihinsä.)

Berkeley lisää, että ”licenses may not allow for use or training of their content with public versions of AI tools” (lisenssit eivät välttämättä salli sisällön käyttöä tai sillä kouluttamista tekoälytyökalujen julkisissa versioissa), ja pyytää käyttäjiä ottamaan yhteyttä kirjastoon ennen tekoälyn käyttöä minkään lisensoidun aineiston kanssa. Waterloon yliopisto (Kanada) toteaa, että ”Most library resources can't be shared with or uploaded to generative artificial intelligence (GenAI) tools” (useimpia kirjaston aineistoja ei saa jakaa generatiivisille tekoälytyökaluille eikä ladata niihin) ja että rikkomukset ”can result in loss of access for individual users or the entire campus” (voivat johtaa käyttöoikeuden menettämiseen yksittäisiltä käyttäjiltä tai koko kampukselta). American University (Yhdysvallat) soveltaa rajoitustaan ”all AI tools, including AU-licensed platforms” (kaikkiin tekoälytyökaluihin, myös yliopiston lisensoimiin alustoihin), mutta ei avoimesti saatavilla olevaan aineistoon eikä kirjaston tietokantoihin, kuten JSTORiin, upotettuihin tekoälyhakutoimintoihin.

Turun yliopiston kirjasto (Suomi) toimii yksityiskohtaisemmin: se kertoo sopimus kerrallaan, mitä FinELibin Elsevier- ja Springer Compact -ehdot sallivat, ja ohjaa käyttäjät aineistokohtaisiin ehtoihin. Turun mukaan Elsevier-sopimus sallii tekoälyavusteiset lyhennelmät, muokkaukset ja käännökset valtuutetun käyttäjän henkilökohtaiseen käyttöön ylläpitoehtojen rajoissa.

Validemicin analyysi Ehdoton ”ei tekoälyä” -ohje on helppo viestiä, mutta se menee pidemmälle kuin monet lisenssit, eikä siinä mainita 3 artiklan tutkimuspoikkeusta. Porrastettu viesti toimii paremmin: laki suojaa tutkimuksen tekstin- ja tiedonlouhintaa; julkisiin tekoälytyökaluihin ei saa ladata aineistoa, ellei lisenssi sitä salli; hyväksytyt organisaation tekoälytyökalut voivat olla sallittuja tiettyjen aineistojen kanssa. Esimerkkejä eurooppalaisten yliopistojen hyväksymistä tekoälytyökaluista on sivuilla eurooppalaisten yliopistojen hyväksymät tekoälytyökalut ja pohjoismaisten yliopistojen tekoälypalvelut.

10. Ehto, riski ja suositeltu kanta

Käyttäkää tätä taulukkoa luonnosta lukiessanne. Suositellut kannat perustuvat edellä kuvattuihin ICOLC:n periaatteisiin ja UC:n sanamuotoihin sekä EU:n oikeustilaan; sovittakaa ne konsortionne toimeksiantoon. Esimerkkiehdot on esitetty englanniksi, ja niiden suomennos on suluissa.

Lisenssisopimusten tekoälyehtojen tarkistin tunnistaa nämä kaavat automaattisesti ja ehdottaa, mikä tämän taulukon kannoista soveltuu.

11. Neuvottelujen tarkistuslista

12. Tietosuoja kustantajien tekoälytyökaluissa

Kustantajien tekoälyavustajat lisensoidaan kuten sisältö, mutta ne toimivat kuten ohjelmistopalvelut. Ne käsittelevät käyttäjätilejä, kysymyksiä, keskusteluhistoriaa ja käyttölokeja ja lähettävät kysymyksiä suurten kielimallien tarjoajille. Siksi ne ovat lisensointikysymyksen lisäksi tietosuojakysymys, ja tämä jää helposti huomaamatta, koska sopimuksen neuvottelee kirjasto eikä IT-hankinta.

Mitä toimittajat kertovat julkisesti (tarkistettu 9.10.2026):

• Scopus AI (Elsevier). Elsevierin mukaan sen käyttämiin malleihin kuuluu Microsoft Azuressa ylläpidetty OpenAI:n ChatGPT, ja sopimuksella on varmistettu, että ”no user queries will be stored or used to train or improve ChatGPT” (käyttäjien kyselyjä ei tallenneta eikä käytetä ChatGPT:n kouluttamiseen tai parantamiseen). Tuotesivun mukaan tavallinen keskusteluhistoria säilytetään sopimuksen päättymiseen asti ja väliaikaiset keskustelut enintään 30 päivää. Tukisivusto neuvoo: ”Do not enter personal, confidential, or sensitive information into Scopus AI.” (Älkää syöttäkö henkilökohtaisia, luottamuksellisia tai arkaluonteisia tietoja Scopus AI:hin.) Scopus AI -tietosuojakatsauksemme kertoo yksityiskohdat.
• Clarivate (Web of Sciencen, ProQuestin ja Primon tutkimusavustajat). Clarivaten tekoälykäytännössä todetaan: ”Clarivate does not use your data to directly or indirectly train LLMs.” (Clarivate ei käytä tietojanne suurten kielimallien suoraan tai välilliseen kouluttamiseen.) Emme löytäneet sivulta mallin tarjoajan nimeä.
• JSTORin tutkimustyökalu (ITHAKA). ITHAKAn vuoden 2024 markkinointimateriaalissa sanotaan: ”Your prompts and content text are never used to further train models and are deleted after 30 days.” (Kysymyksiänne ja sisältötekstiä ei koskaan käytetä mallien jatkokoulutukseen, ja ne poistetaan 30 päivän kuluttua.) JSTORin tukidokumentaation mukaan ylläpitäjät voivat ottaa työkalun käyttöön tai poistaa sen käytöstä kaikilta organisaation käyttäjiltä.

Kysymyksiä ennen kuin kustantajan tekoälytoiminto otetaan käyttöön:

1. Onko kustantaja yliopiston henkilötietojen käsittelijä vai käyttäjätietojen rekisterinpitäjä? Onko olemassa henkilötietojen käsittelysopimus, joka kattaa tekoälytoiminnon?
2. Mitkä tekoälymallien tarjoajat vastaanottavat kysymykset, ja millä alueilla? Onko ne lueteltu alikäsittelijöinä?
3. Kuinka kauan kysymyksiä, vastauksia ja keskusteluhistoriaa säilytetään, ja voiko organisaatio lyhentää aikaa?
4. Käytetäänkö kysymyksiä tai käyttötietoja kustantajan omien mallien kouluttamiseen tai parantamiseen, eikä vain kolmannen osapuolen mallin?
5. Voiko toiminnon kytkeä pois päältä organisaatiokohtaisesti, ja onko se oletuksena pois päältä vai päällä?
6. Yhdistetäänkö kysymykset tunnistettaviin käyttäjiin organisaatiolle jaettavissa käyttöraporteissa tai lokeissa?

Tutkijat voivat kirjoittaa näihin työkaluihin julkaisemattomia hypoteeseja, käsikirjoitusluonnoksia tai tutkittavien tietoja. Kirjaston käyttäjäohjeissa pitäisi kertoa, mitä niihin ei saa syöttää. Oppaamme kirjaston asiakkaiden yksityisyydestä ja tietosuoja-asetuksesta käsittelee laajemmin kirjastojärjestelmien käyttäjätietoja, ja toimittaja-arvioinnin opas kuvaa koko arvioinnin.

13. Arviointiprosessi vaihe vaiheelta

1. Kootkaa koko teksti. Hankkikaa lisenssi, kaikki liitteet ja jokainen asiakirja, johon se viittaa, mukaan lukien verkkosivuston käyttöehdot ja tekoälykäytännöt. Kirjatkaa kunkin päivämäärä.
2. Tehkää ensimmäinen läpikäynti. Liittäkää teksti lisenssisopimusten tekoälyehtojen tarkistimeen tai hakekaa termejä kuten ”artificial intelligence”, ”machine learning”, ”train”, ”mining”, ”automated”, ”robot”, ”third party” ja ”derivative”.
3. Erottakaa toiminnot toisistaan. Päättäkää jokaisen merkityn ehdon kohdalla, koskeeko se tutkimuslouhintaa (3 artikla), yleistä louhintaa (4 artikla), tekoälytyökaluihin lataamista, mallien koulutusta vai kustantajan omaa tekoälytoimintoa. Käyttäkää luvun 6 taulukkoa.
4. Tarkistakaa sovellettava laki. Varmistakaa sovellettava laki ja maanne kansallinen täytäntöönpano. Kirjatkaa, olisiko ehto sen mukaan täytäntöönpanokelvoton.
5. Verratkaa omaan kantaanne. Käyttäkää ehtotaulukkoa ja konsortionne toimeksiantoa. Monet konsortiot ovat ottaneet käyttöön ICOLC:n periaatteet tai tukeneet niitä.
6. Arvioikaa tekoälytoiminto kuten toimittaja. Jos alustalla on tekoälyavustaja, esittäkää edellä luetellut tietosuojakysymykset ja ottakaa tietosuojavastaava mukaan. Käsittelysopimusten tarkistimemme auttaa henkilötietojen käsittelysopimuksen kanssa.
7. Neuvotelkaa ja dokumentoikaa. Lähettäkää muutosmerkitty sanamuoto, ei pelkkiä kommentteja. Kirjatkaa, mitä hyväksyttiin, mitä hylättiin ja miksi.
8. Kertokaa käyttäjille. Julkaiskaa aineistokohtaiset tekoälyluvat luettelossa tai ERM-järjestelmässä ja päivittäkää yleisohjeet niin, että ne ottavat tutkimuspoikkeuksen huomioon.
9. Seuratkaa. Verkkosivustojen käyttöehdot, tekoälykäytännöt ja alikäsittelijäluettelot muuttuvat lisenssikauden aikana. Seuratkaa niitä ja arvioikaa ne uudelleen sopimusta uusittaessa. Alikäsittelijähälytystyökalumme voi auttaa tekoälypalvelujen tarjoajien osalta.

Jos organisaatiollanne on myös yleinen tekoälylinjaus, kytkekää lisenssien luvat siihen, jotta käyttäjät näkevät yhden johdonmukaisen säännön. Yliopistojen tekoälylinjauksen mallipohjamme voi toimia lähtökohtana.

Lähteet

1. Direktiivi (EU) 2019/790 tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla, 2, 3, 4 ja 7 artikla sekä johdanto-osan 14 ja 18 kappale, luettu Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistusta tekstistä publications.europa.eu-palvelun kautta (haettu 9.10.2026).
2. Asetus (EU) 2024/1689 (tekoälysäädös), 53 artikla sekä johdanto-osan 105 ja 106 kappale (haettu 9.10.2026).
3. Asetus (EU) 2026/1744 (tekoälyomnibus), 1 artikla (haettu 9.10.2026).
4. Euroopan komissio: The General-Purpose AI Code of Practice, tekijänoikeusluku (haettu 9.10.2026).
5. Ruotsi: Lag (1960:729) om upphovsrätt, 15 a–15 c § (haettu 9.10.2026).
6. Alankomaat: Auteurswet, 15n ja 15o artikla (haettu 9.10.2026).
7. Saksa: UrhG § 44b, § 60d ja § 60g (haettu 9.10.2026).
8. Suomi: Tekijänoikeuslaki (404/1961), 13 b § (haettu 9.10.2026).
9. Tanska: Ophavsretsloven (LBK nr 1093 af 20/08/2023), § 11 b ja § 11 c (haettu 9.10.2026).
10. Yhdistynyt kuningaskunta: Copyright, Designs and Patents Act 1988, section 29A (haettu 9.10.2026).
11. ICOLC Statement on AI in Licensing, 22.3.2024 (haettu 9.10.2026).
12. LIBER endorses ICOLC Statement on AI in Licensing, 2025 (haettu 9.10.2026).
13. IReL endorses the ICOLC Statement on AI in Licensing, 16.5.2024 (haettu 9.10.2026).
14. LIBER welcomes copyright improvements for libraries, 26.3.2019 (haettu 9.10.2026).
15. University of California Office of Scholarly Communication: Fair use rights to conduct text and data mining and use artificial intelligence tools are essential for UC research and teaching, 12.3.2024 (haettu 9.10.2026).
16. UC Berkeleyn kirjasto: Conditions of use for electronic resources (haettu 9.10.2026).
17. Helsingin yliopiston kirjasto: Villkor för användning av e-resurser (haettu 9.10.2026).
18. Turun yliopisto: Electronic resources and use of artificial intelligence tools, 23.4.2024 (haettu 9.10.2026).
19. Radboudin yliopisto: Gebruiksvoorwaarden digitale bibliotheek (haettu 9.10.2026).
20. Etelä-Tanskan yliopiston kirjasto: Copyright (luonnontieteiden ja tekniikan opas) (haettu 9.10.2026).
21. Queen's University Belfastin kirjasto: Uploading to LLMs (haettu 9.10.2026).
22. University of East Anglian kirjasto: Using library online resources (haettu 9.10.2026).
23. Waterloon yliopiston kirjasto: Use of library resources with AI (haettu 9.10.2026).
24. American Universityn kirjasto: May I upload library electronic resources into an AI tool or LLM? (haettu 9.10.2026).
25. Elsevier website terms and conditions, päivitetty 12.3.2026, ja Elsevier TDMRep licence (haettu 9.10.2026).
26. Wiley Online Libraryn louhintapidätystiedosto ja wiley.com-sivuston alatunniste (haettu 9.10.2026).
27. Springer Nature: TDM reservation policy (haettu 9.10.2026).
28. Sage: TDM and AI policy (haettu 9.10.2026).
29. Taylor & Francis: Text and data mining policy (haettu 9.10.2026).
30. Elsevier: Scopus AI ja Scopus AI -tukiartikkeli (haettu 9.10.2026).
31. Clarivate: AI Policy (academia) (haettu 9.10.2026).
32. ITHAKA: JSTORin tutkimustyökalun esite (2024) ja JSTOR-tuki: tekoälytutkimustyökalun käyttöoikeuksien hallinta organisaatiossa (haettu 9.10.2026).
33. Authors Alliance (Samberg ja Hansen): Restricting innovation: how publisher contracts undermine scholarly AI research, 6.12.2024 (haettu 9.10.2026).
34. Kluwer Copyright Blog (Teresa Nobre): Unfair licensing practices: the library experience, 15.5.2025 (haettu 9.10.2026).
35. SPARC (Kyle Courtney): All TDM and AI rights reserved?, 28.3.2024 (haettu 9.10.2026).

Tietoa tästä sivusta

Lähteet tarkistettu 9.10.2026. Luimme DSM-direktiivin, tekoälysäädöksen ja tekoälyomnibusin EU:n julkaisutoimiston julkaisemina virallisen lehden versioina, kansalliset säädökset viranomaisten virallisilta sivustoilta sekä yllä luetellut kirjastojen, konsortioiden ja kustantajien sivut. Muunkielisten lainausten perässä on oma suomennoksemme suluissa; EU-säädösten lainaukset ovat virallisesta suomenkielisestä tekstistä. Emme päässeet lukemaan Ranskan täytäntöönpanosäännöksiä Légifrance-palvelusta emmekä Jiscin tekoälyehtoja koskevaa ohjetta tarkistuspäivänä, joten emme kuvaa niitä. Omat tulkintamme on merkitty Validemicin analyysiksi. Tämä sivu on yleistä tietoa eikä oikeudellista neuvontaa, eikä se kuvaa minkään luottamuksellisen lisenssin ehtoja. Jos huomaatte virheen tai jos konsortionne on julkaissut tekoälyä koskevia lisenssiperiaatteita, jotka meidän pitäisi ottaa mukaan, ottakaa yhteyttä, niin korjaamme tiedot.