Lisenssisopimusten tekoäly- ja tiedonlouhintaehtojen tarkistin kirjastoille

Liitä e-aineiston lisenssisopimus, sen muutos tai kustantajan käyttöehdot. Tarkistin etsii tekoälyn käyttöä, tekstin- ja tiedonlouhintaa, tekijänoikeuden poikkeuksia, käyttäjätietoja, pääsyn keskeyttämistä, sovellettavaa lakia ja luottamuksellisuutta koskevat sanamuodot, korostaa ne ja ehdottaa, mitä kirjastot tavallisesti pyytävät. Kaikki tapahtuu selaimessasi: tekstiä ei lähetetä eikä tallenneta.

Julkaistu 9. lokakuuta 2026 · Lähteet tarkistettu 9. lokakuuta 2026

Saatavilla myös kielillä: English · Svenska · Nederlands · Norsk · Dansk · Français · Español · Português

Mikä on tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeva ehto?

Tekstin- ja tiedonlouhintaa (text and data mining, TDM) koskeva ehto on se osa lisenssiä, jossa kerrotaan, saavatko käyttäjät analysoida lisensoitua sisältöä ohjelmistolla ja miten: millä menetelmillä, minkä rajapinnan kautta, missä laajuudessa ja mitä tuloksilla saa tehdä. Uusissa lisensseissä on usein lisäksi erillinen tekoälyehto, joka koskee tekoälytyökaluja ja mallien koulutusta.

EU-oikeus määrittelee tiedonlouhinnan laajasti. Direktiivin (EU) 2019/790 (DSM-direktiivi) 2 artiklan 2 alakohdan mukaan tekstin- ja tiedonlouhinnalla tarkoitetaan ”automaattista analyysitekniikkaa, jonka tarkoituksena on analysoida digitaalisessa muodossa olevaa tekstiä ja dataa” tietojen tuottamiseksi. Määritelmä kattaa perinteisen korpusanalyysin, ja siksi monet kirjastot pitävät myös lisensoidulla sisällöllä tehtävää koneoppimista tiedonlouhintana. Esimerkiksi Cambridgen yliopiston kirjastot soveltavat tiedonlouhintaohjettaan myös generatiivisen tekoälyn työkaluihin. Direktiiviä selitetään tarkemmin sivulla DSM-tekijänoikeusdirektiivi.

Voiko lisenssi syrjäyttää tiedonlouhinnan poikkeuksen?

EU:ssa tieteellisen tutkimuksen osalta ei. DSM-direktiivin 3 artikla antaa tutkimusorganisaatioille ja kulttuuriperintölaitoksille poikkeuksen louhia teoksia, joihin niillä on laillinen pääsy, ja 7 artiklan 1 kohdassa todetaan: ”Edellä 3, 5 ja 6 artiklassa säädettyjen poikkeusten vastaiset sopimusehdot ovat täytäntöönpanokelvottomia.” Lisenssillä voidaan silti säännellä tietyin rajoin sitä, miten louhinta tehdään.

Lisenssiä lukiessa kolme yksityiskohtaa on tärkeää:

• Turvatoimet ovat sallittuja. Direktiivin 3 artiklan 3 kohta sallii oikeudenhaltijoiden toteuttaa toimenpiteitä verkkojensa ja tietokantojensa turvallisuuden ja eheyden suojaamiseksi, kunhan toimenpiteet eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen. Nopeusrajoitukset ja rajapintareitti voivat kuulua tähän. Groningenin yliopiston kirjasto selittää asian samoin: kustantajat eivät voi sopimuksella sulkea pois tutkimukseen tehtävää tiedonlouhintaa, mutta ne voivat asettaa sääntöjä nopeudesta, määrästä, tallennuksesta ja levittämisestä, ja käyttäjien on noudatettava niitä (Rijksuniversiteit Groningen, Tekst- en datamining).
• Kopiot saa säilyttää. Direktiivin 3 artiklan 2 kohta sallii tutkimusta varten tehdyn tiedonlouhinnan kopioiden tallentamisen turvallisesti ja säilyttämisen tieteellistä tutkimusta varten, myös tulosten todentamiseksi.
• Neljäs artikla on heikompi. Yleistä tiedonlouhintapoikkeusta 4 artiklassa sovelletaan vain, jos oikeudenhaltija ei ole nimenomaisesti pidättänyt sitä (4 artiklan 3 kohta), eikä 7 artiklan 1 kohdassa mainita 4 artiklaa. Tutkimusorganisaatioiden tieteellisen tutkimuksen ulkopuolella lisenssiehdoilla on siksi enemmän painoa.

EU:n ulkopuolella tilanne on toinen. Jiscin mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa sopimusehdot eivät syrjäytä Copyright, Designs and Patents Act 1988 -lain 29A pykälän ei-kaupallista tutkimusta koskevaa tiedonlouhintapoikkeusta. Yhdysvalloissa UC Berkeleyn kirjasto varoittaa tutkijoita, että ”Contract law can override those rights when you agree to specific terms” (sopimusoikeus voi syrjäyttää nämä oikeudet, kun hyväksyt tietyt ehdot), mikä on yksi syy siihen, miksi sovellettavalla lailla on merkitystä.

Mitä kirjastojen lisenssien tekoälyehdot sanovat

Tekoälyehdot vaihtelevat paljon, ja kirjastojen ohjeet näyttävät kirjon. Ne jakautuvat neljään päätyyppiin.

1. Kiellot syöttää lisensoitua sisältöä tekoälytyökaluihin. Tukholman yliopiston kirjaston tietokantaehdoissa todetaan: ”It is also not permitted to paste text or upload documents containing copyrighted material into AI applications or other automated systems for processing.” (Tekijänoikeudella suojattua aineistoa sisältävän tekstin liittäminen tai asiakirjojen lataaminen tekoälysovelluksiin tai muihin automaattisiin järjestelmiin käsiteltäväksi ei myöskään ole sallittua.) UCC:n kirjaston mukaan lisensoitujen e-aineistojen käyttö generatiivisen tekoälyn järjestelmissä ”including ChatGPT and similar services, is not permitted” (mukaan lukien ChatGPT ja vastaavat palvelut, ei ole sallittua). Helsingin yliopiston kirjasto mainitsee suojattujen julkaisujen käyttämisen tekoälytyökalujen syötteenä kiellettyjen käyttötapojen joukossa.
2. Ehdollinen lupa sen mukaan, missä tekoälytyökalu toimii. Turun yliopisto tiivistää FinELib-konsortion Elsevier-sopimuksen (2024–2025) niin, että tekoälytyökalun on toimittava tilaajan omassa ympäristössä tai kolmannen osapuolen ympäristössä, jossa ladattu aineisto on vain tilaajan omien käyttäjien käytössä. Fribourgin yliopisto kuvaa Elsevierin ja Wileyn ehtoja, jotka sallivat suljetut tekoälytyökalut, jotka eivät kouluta itseään aineistolla, tai itse ylläpidetyt työkalut suojatussa ympäristössä.
3. Koulutuskiellot poikkeuksin. Cambridgen yliopiston kirjastot hyväksyvät ehdot, jotka ”prohibit the use of TDM to develop, train, program, improve, and/or enrich any third party Generative AI system” (kieltävät tiedonlouhinnan käytön kolmannen osapuolen generatiivisen tekoälyjärjestelmän kehittämiseen, kouluttamiseen, ohjelmointiin, parantamiseen tai rikastamiseen), mutta jotka eivät ”prohibit the training of any internal model” (kiellä sisäisten mallien kouluttamista). Duken yliopiston kirjastojen mukaan jotkin lisenssit sallivat koulutuksen vain suljetussa ympäristössä, jossa tietoja ei jaeta kolmansille osapuolille, ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
4. Neuvotellut, yksityiskohtaiset luvat. Leidenin yliopiston kirjastot toteavat, että Alankomaiden vuoden 2025 Elsevier-sopimuksessa on laaja tiedonlouhinta- ja tekoälyehto, jonka sallitut käyttötavat ja ehdot on kirjattu sen 5.4 kohtaan. Sopimusteksti on julkaistu openaccess.nl-sivustolla.

Duken oma vastaus kysymykseen, voiko lisensoitua sisältöä käyttää tekoälyn kouluttamiseen, tiivistää tilanteen hyvin: ”It depends on the individual license agreement.” (Se riippuu kyseisestä lisenssisopimuksesta.)

Miten lisenssistä luetaan tekoäly- ja tiedonlouhintaehdot

1. Kerää kaikki asiakirjat. Pääsopimus, liitteet, muutokset ja alustan verkossa olevat käyttöehdot. Tekoälyä koskevat sanamuodot ovat usein käyttöehdoissa, jotka voivat muuttua ilman uutta allekirjoitusta.
2. Etsi määritelmät. Tarkista, miten ”Authorised Users”, ”Licensed Materials”, ”Text and Data Mining” ja mahdolliset tekoälytermit määritellään. Tiedonlouhinnan määritelmä, jossa mainitaan koneoppiminen, antaa käyttäjille enemmän liikkumavaraa kuin hakusanahakuun rajattu määritelmä.
3. Etsi säilyttävä lauseke. Esimerkiksi virke ”mikään tässä sopimuksessa ei rajoita lakisääteisiä poikkeuksia” suojaa käyttötapoja, jotka laki jo sallii.
4. Lue tiedonlouhintaehto ja yleiset rajoitukset yhdessä. Antelias tiedonlouhintaehto voi kaatua yleiseen robottien, hakurobottien tai ”systemaattisen lataamisen” kieltoon.
5. Selvitä tekoälyehdon ulottuvuus. Rajoittaako se koulutusta, lataamista, tuotoksia vai kaikkea tekoälyn käyttöä? Erotteleeko se sisäiset tai suljetut työkalut julkisista palveluista?
6. Tarkista vastuu. Joutuuko kirjasto vastuuseen yksittäisten käyttäjien rikkomuksista? ICOLC:n kannanoton mukaan tekoälyehdot eivät saa tuoda uutta vastuuta aiemmin sovitun lisäksi.
7. Tarkista keskeyttäminen ja valvonta. Voiko kustantaja katkaista koko organisaation pääsyn ilman ennakkoilmoitusta yhden skriptin vuoksi?
8. Tarkista tiedot, laki ja luottamuksellisuus. Mitä käyttäjätietoja alusta kerää, mitä lakia sovelletaan ja saako ehdot julkaista?

Onko toimittaja-arviointi juuri nyt käynnissä? Validemic käy toimittajan asiakirjat läpi tietosuoja-asetuksen ja tekoälysäädöksen valossa ja näyttää jokaisen havainnon lähteen. Kokeile demoympäristöä

Kirjastojen julkaisemat neuvottelukannat

Useat kirjastojärjestöt julkaisevat kantoja, joihin voi viitata neuvotteluissa. Taulukko tiivistää ne; koko sanamuodot löytyvät linkeistä.

LIBER kuvasi lisenssien sanamuotojen suuntausta sanamuodoiksi, jotka ”seeks to restrict and prevent AI uses which seems to contradict and undermine EU law” (pyrkivät rajoittamaan ja estämään tekoälyn käyttöä tavalla, joka näyttää olevan ristiriidassa EU-oikeuden kanssa ja heikentävän sitä). Laaja opas kirjastojen lisenssisopimuksista, tekoälystä ja tiedonlouhinnasta käsittelee näitä kantoja perusteellisemmin.

Validemicin analyysi
Tarkistimen ehdottamat kannat perustuvat yllä mainittuihin lähteisiin. Tarjotut sanamuodot ovat Validemicin esimerkkejä, joita voitte muokata yhdessä lakimiestenne kanssa; ne eivät ole minkään näistä järjestöistä hyväksymiä mallilausekkeita eivätkä oikeudellista neuvontaa. Lyhyt esimerkki tekoälyehdosta: ”Valtuutetut käyttäjät saavat käyttää lisensoitua aineistoa tekoälytyökalujen kanssa ei-kaupalliseen tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun edellyttäen, ettei työkalu säilytä lisensoitua aineistoa eikä käytä sitä kolmansien osapuolten saataville asetettujen mallien kouluttamiseen.” (Englanniksi: ”Authorised Users may use the Licensed Materials with AI tools for non-commercial research, teaching and study, provided the tool does not retain the Licensed Materials or use them to train models made available to third parties.”)

Tietosuojaehdot sisältölisensseissä

Sisältöalustat käsittelevät henkilöstön ja opiskelijoiden henkilötietoja: kirjautumisattribuutteja, IP-osoitteita, haku- ja lukuhistoriaa, evästeitä ja analytiikkaa. Lisensseissä asiasta sanotaan usein vähän tai viitataan yleiseen tietosuojaselosteeseen. Tarkistin merkitsee tietoja koskevat sanamuodot, jotta voitte kysyä, kuka on rekisterinpitäjä ja kuka käsittelijä, sovelletaanko tietosuoja-asetuksen 28 artiklan mukaista henkilötietojen käsittelysopimusta ja käytetäänkö käyttötietoja toimittajan omaan tuotekehitykseen. Käsittelysopimuksen tarkistustyökalu auttaa itse sopimuksen kanssa, ja opas kirjaston asiakkaiden yksityisyydestä ja tietosuoja-asetuksesta menee pidemmälle.

Miten tekoälysäädös liittyy asiaan

Tekoälysäädöksen (asetus (EU) 2024/1689) 53 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien on ”vahvistettava toimintapolitiikka tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan unionin lainsäädännön noudattamiseksi”, mukaan lukien DSM-direktiivin 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmaistujen oikeuksien pidätysten tunnistaminen ja noudattaminen. Tämä koskee mallien tarjoajia eikä sisältölisenssin allekirjoittavaa kirjastoa. Vuoden 2026 muutokset asetuksella (EU) 2026/1744 eivät muuttaneet 53 artiklan 1 kohdan c alakohtaa. Se kuitenkin selittää, miksi kustantajat pidättävät tiedonlouhintaoikeuksia ja kirjoittavat tekoälyehtoja huolellisesti. Jos organisaationne rakentaa tai hienosäätää malleja lisensoidulla sisällöllä, lukekaa tekoälysäädösopas korkeakouluille ja tekoälysäädös selitettynä.

Mitä tämä tarkistin ei osaa

• Se vertaa hakusanoja ja yksinkertaisia lauserakenteita. Se ei ymmärrä ristiviittauksia, määritelmiä eikä sitä, mikä ehto on etusijalla.
• ”Ei löytynyt” tarkoittaa, ettei tarkistin löytänyt vastaavaa sanamuotoa. Se ei tarkoita, ettei lisenssissä olisi tällaista ehtoa: sanamuoto voi olla epätavallinen, liitteessä tai verkossa olevissa käyttöehdoissa.
• Merkinnät ”rajoittaa”, ”ehdollinen” ja ”sallii” perustuvat yksinkertaisiin sanavihjeisiin, kuten ”saa”, ”ei” ja ”edellyttäen”. Pidä niitä osoittimina, ei johtopäätöksinä.
• Muiden kuin englannin kielen hakusanaluettelot ovat englanninkielistä lyhyempiä. Äidinkielisten korjausehdotukset ovat tervetulleita.

Lähteet

Kaikki lähteet haettu 9.10.2026. Lyhyet lainaukset ovat sanatarkkoja linkitetyiltä sivuilta; suluissa olevat suomennokset ovat omiamme. Säädöslainaukset ovat virallisesta suomenkielisestä tekstistä.

1. Direktiivi (EU) 2019/790 tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla, 2–4 ja 7 artikla, EUR-Lex (luettu julkaisutoimiston kautta): eur-lex.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin
2. Asetus (EU) 2024/1689 (tekoälysäädös), 53 artiklan 1 kohdan c alakohta: eur-lex.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj/fin; muutosasetus (EU) 2026/1744: eur-lex.europa.eu/eli/reg/2026/1744/oj/fin
3. ICOLC, Statement on AI in Licensing (22.3.2024): icolc.net
4. LIBER, LIBER Endorses ICOLC Statement on AI in Licensing (10.3.2025): libereurope.eu
5. Jisc, Guidance on resisting restrictive AI clauses in licences (19.6.2024): nationalcentreforai.jiscinvolve.org
6. Samberg, Vollmer ja Teremi (UC Berkeleyn kirjasto), Licensing research content via agreements that authorize uses of artificial intelligence, Authors Alliance (10.1.2024): authorsalliance.org
7. Cambridgen yliopisto, Cambridge University Libraries, Text and data mining guidance: libguides.cam.ac.uk/e-resources/tdmguidance
8. Leidenin yliopiston kirjastot, Changes to Read and Publish agreements with publishers as of January 2025 (18.2.2025): library.universiteitleiden.nl
9. Openaccess.nl, Elsevier (2025-2027) -kustantajasopimuksen sivu ja sopimusteksti: openaccess.nl
10. Groningenin yliopiston kirjasto, Tekst- en datamining: rug.nl/library
11. Tukholman yliopiston kirjasto, Databases A-Z, käyttöehdot: sub.su.se/en/databases/list
12. Aarhusin yliopiston kirjasto, Terms of use for using the library's e-resources (kesäkuu 2023, tiedonlouhinta mainitaan aineistokohtaisten ehtojen joukossa): library.au.dk (PDF)
13. Helsingin yliopiston kirjasto, Villkor för användning av e-resurser: helsinki.fi
14. Turun yliopisto, Electronic resources and use of artificial intelligence tools (23.4.2024): utu.fi
15. University College Corkin kirjasto, Electronic resources: libguides.ucc.ie
16. UC Berkeleyn kirjasto, Before you scrape and before you train (2.9.2025): update.lib.berkeley.edu
17. Duken yliopiston kirjastot, Can licensed e-resources be used for AI training? (päivitetty 11.12.2025): duke.libanswers.com
18. Fribourgin yliopiston kirjastot, Restrictions on the use of electronic resources with artificial intelligence tools: unifr.ch/biblio

Tietoa tästä sivusta

Rakensimme tarkistimen ja kirjoitimme tämän sivun 9.10.2026 luettuamme kaikki yllä luetellut lähteet samana päivänä. Validemic laati hakusanaluettelot DSM-direktiivin kunkin kieliversion sanamuotojen ja tyypillisten lisenssisanamuotojen pohjalta; keksitty esimerkkilisenssi ei toista mitään todellista sopimusta. Kirjastojen kannat on tiivistetty järjestöjen omilta sivuilta, ja lainaukset ovat lyhyitä. Tarkistin on lukemisen apuväline kirjastonhoitajille, neuvottelijoille ja korkeakoulujen lakimiehille. Se ei ole oikeudellista neuvontaa eikä korvaa koko sopimuksen lukemista. Jos linkki on siirtynyt, kieleltäsi puuttuu hakusana tai huomaat virheen, ota yhteyttä, niin korjaamme sen.